Helmikuun alussa pääministeri Vladimir Putin hätkähdytti alamaisiaan ilmoittamalla, että hänestä Venäjän presidentiksi voitaisiin jonain päivänä hyvin valita myös nainen. Asiasta kertoessaan Venäjän media muistutti, että Putin oli jo aiemmin luonnehtinut Suomen Tarja Halosta erittäin hyväksi valtionpäämieheksi, harkitsevaksi, asiansa osaavaksi asiantuntijaksi ja sydämelliseksi ihmiseksi.

Kolme päivää myöhemmin Pravdan nettisivustolla arviota täsmennettiin. Halosen kaudella Venäjän suhteiden hoitaminen oli ollut yksi Suomen ulkopolitiikan pääprioriteeteista, ja muistutettiin, että Putin ja Medvedev ovat tavanneet Halosen todennäköisesti useammin kuin kenenkään toisen valtionpäämiehen.

Halosen presidenttiajan suureksi venäläismenestykseksi Pravda nostaa hänen suostumuksensa kaasuputki Nord Streamin rakentamiseen. Tekstissä kiitetään Halosta myös siitä, että hän vastusti Venäjän vastaisia pakotteita Etelä-Ossetian eli siis Georgian sodan jälkimainingeissa.

Haavistoa vierastettiin

Kannanotot Suomessa presidentinvaalien toiselle kierrokselle selvinneistä ehdokkaista olivat varovaisia.

Novyje Izvestija tekee kuitenkin selväksi, ettei ympäristökysymyksissä profiloitunut Pekka Haavisto ollut venäläisten mieleen. Suomea hyvin tuntevan Aleksei Smirnovin kirjoittamassa artikkelissa annetaankin ymmärtää, että Luga-joen kautta Itämereen jättimäisiä fosforikuormia lykkäävä venäläistehdas nostettiin julkisuuteen vaalitaktisista syistä.

Smirnov kirjoittaa ekologisesta vaalipommista, joka hänen mukaansa räjähti hyvin tehokkaasti maassa, jossa asuu ympäristösuojelusta sekaisin olevaa kansaa. Kyseinen pommi nosti Haaviston kannatuslukuja ja hän omaksuikin kampanjassaan moraalipoliisin roolin. Sauli Niinistö sen sijaan keskittyi suomalaiseen vienninedistämiseen ja hän ymmärsi Smirnovin mukaan olla opettamatta toimintatapoja muille valtioille.

Bäckman vauhdissa

Helmikuun alussa järjestettiin Moskovassa suuri mielenosoitus Vladimir Putinin uudelleenvalinnan puolesta. Suomen kansan terveiset toi tilaisuuteen sen ainoa suomalaispuhuja, Helsingin yliopiston dosentti Johan Bäckman. Venäläislähteiden sanatarkan lainauksen mukaan hän sanoi näin:

”Tervehdys Venäjän kansa. Te mahtava kansa. Teillä on mahtava maa. Älkää salliko kenenkään manipuloida teitä. Sillä maailman kohtalo riippuu Venäjästä…Tuen Putinin ideaa Euraasian liitosta, sillä pidän itseäni kansallisuudelta venäläisenä. Uskon, että Putin pystyy toteuttamaan Venäjän euraasialaisen konseptin mukaisen kehityksen”. Näin siis Bäckman.

Niille, jotka eivät muista, mitä Putinin euraasialainen konsepti pitää sisällään, lienee syytä palauttaa mieliin, että sen pyrkimyksenä on yhdistää Venäjään kaikki ne maat ja alueet, jotka joskus ovat kuuluneet Venäjän tai Neuvostoliiton imperiumiin.

Astahov taas asialla

Kaksi päivää aikaisemmin samainen Bäckman oli uutistoimisto RIA Novostin mukaan tiedottanut, että hänen edustamansa Robert Rantalan perhe oli saanut eduskunnan apulaisoikeusasiamieheltä Jussi Pajuojalta päätöksen, jonka mukaan suomalaiset sosiaalityöntekijät ovat Robert Rantalan huostaanoton yhteydessä rikkoneet YK:n lapsen oikeuksia koskevaa yleissopimusta. Bäckmanin mukaan myös Suomen lakeja rikottiin.

Robert Rantalan äiti ilmoitti lähettäneensä poikaansa koskevat asiakirjat Venäjän lapsiasiain valtuutetulle Pavel Astahoville.

Vladimir Putinin kanssa samasta KGB:n akatemiasta valmistunut lapsiasiamies on puolestaan jatkanut suomalaisen oikeuslaitoksen ja sosiaaliviranomaisten julkista arvostelua niin sanotussa Rimma Salosen jutussa.

Tammikuun alussa hän julkisti tiedotteen, jonka mukaan suomalaiset ovat käytännössä laillistaneen venäläisen Anton-pojan sieppauksen. Hänen äitinsä Rimma Salosen Suomessa kokema vaino ei Astahovin mukaan vastaa lastensuojelun korkeita kansanvälisiä standardeja eikä ole normaalijärjellä käsitettävissä. Asiassa esitetyt protestit ovatkin hänen mukaansa vastareaktio Suomen viranomaisten tunteettomuuteen, epäoikeudenmukaisuuteen ja ilmeiseen puolueellisuuteen.