Venäläisistä maatilamatkailun pelastajia
Venäläisistä on tullut pelastus monille suomalaisille maatilamatkailuyrityksille. Matkailijoiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta eikä talouskriisi näytä muuttaneen suuntaa. Pääasiassa Pohjois- ja itä-Suomessa lomailee parhaillaan kymmeniä tuhansia venäläisiä. Kaakkoisrajan tuntumassa majoituspaikat ovat täynnä.
Muikkulahden maatilalla Parikkalassa koiratkin ovat ehtineet tottua venäläisiin. Venäläismatkailijat löysivät Muikkulahden heti, kun ensimmäiset huvilat nousivat Simpeleenjärven rannalle kymmenkunta vuotta sitten.
- Nyt 80 prosenttia vieraista on venäläisiä, kertoo isäntä Matti Kähkönen.
- Alkuun oli kyllä aika paljon ennakkoluuloja heitä kohtaan ja ehkä ihan syystäkin, mutta kyllä heidän kanssaan on opittu aika hyvin tulemaan toimeen, kertoo Kähkönen.
Parikkalaan on viime vuosina syntynyt useita uusia maatilamatkailuyrityksiä, joiden pääasiallinen asiakasryhmä ovat venäläiset.
Matti Kähkösen mukaan yritykset eivät selviäisi ilman venäläisiä.
- Kyllä se tiukkaa ja niukkaa olisi, se on tunnustettava, myöntää Kähkönen.
- Onneksi venäläiset arvostavat maaseudun rauhaa.
Viime kevään pienen notkahduksen jälkeen Muikkulahden kaikki majoituspaikat ovat olleet käytössä lähes koko ajan.
Venäläisjuhla Suomen korvessa
Muikkulahden suurinta huvilaa asuttaa tällä viikolla liikemies Sergei Ganzhan 16-henkinen seurue Pietarista. Viiden ystäväperheen joukkoon mahtuu väkeä vauvasta vaariin. Sama porukka lomailee Parikkalassa jo neljättä kertaa.
- Tämä on lähellä rajaa, luonto on suurenmoinen ja taloon mahtuu tällainen isokin seurue, luettelee Sergei Ganzha Suomen loman etuja. Aikaa vietetään ulkoillen, kalastaen ja saunoen. Ruoka tehdään itse.
- Tietenkin meillä on perinteinen venäläinen juhlapäivällinen ja jaamme lahjoja, kertoo Sergei sylissään vuoden ikäinen poikansa Georgi.
Lomista ei tingitä
Sergei Ganzha myöntää, että talouskriisi vaikuttaa ihmisten elämään myös Venäjällä.
- Rahan käyttöä varmasti seurataan nyt aiempaa tarkemmin, mutta lomamatkoista tai ostoksista ei luovuta, vakuuttaa Ganzha.
Muikkulahden isäntä Matti Kähkönenkin on huomannut, ettei hinnoista ainakaan vielä tingitä.
- Pitkäaikainen matkatoimistomme Pietarissa oli sitä mieltä, että mökkien hinnat ovat liian alhaalla, kertoo Kähkönen,
- Niitä pitäisi kuulemma nostaa.
Nyt kalleimman huvilan viikkovuokra on noin 1600 euroa.
Moni vuokramökeissä aiemmin lomaillut venäläinen on viime vuosina hankkinut Suomesta oman huvilan. Kähkösen mukaan se ei kuitenkaan ole vähentänyt maatilamatkailuyritysten asiakkaita. Vanhojen asiakkaiden tilalle on tullut uusia, sillä majoituspaikkoja markkinoidaan entistä tehokkaammin ja venäläismatkailijat itse levittävät tietoja kokemuksistaan ystävilleen.
Matti Kähkösen mukaan tulevaisuutta voi kuitenkin hyvin rakentaa myös vakioasiakkaiden varaan. Esimerkiksi Sergei Ganzha ei aio hankkia omaa huvilaa, vaan vierailla vastakin juuri Parikkalassa.
Tuoreimmat aiheesta: Etelä-Karjala
Salpalinjan korsut hyvässä kunnossa
Salpalinjan linnoitteiden mittava inventointi on valmistunut. Valtiovarainministeriö tilasi Museovirastolta kartoituksen puolustusketjun rakenteiden sijainnista ja yleiskunnosta. Salpalinjaa koskeva selvitystyö on yksi suurimpia arkeologisia inventointeja Suomessa.
Destialle murskauslupa Merenlahdella
Destia ei kuitenkaan saa aloittaa töitä, koska alue on luonnontilainen ja ympäristöluvasta saattaa tulla valituksia.
Etelä-Karjalan uudet ylioppilaat
Ylioppilastutkintolautakunta on ilmoittanut tänään kevään ylioppilaskokeiden tulokset lukioihin. Julkaisemme uusien ylioppilaiden nimet sitä mukaa, kun niitä kouluilta saapuu.
Keskustele: Mitä vikaa kännissä?
Rakkaalla lapsella on monta nimeä, flänät, naamat, perseet, seitinohut iltapäiväkänni, humala, hutikka jne.
Ratarahti sai toimiluvan rautatiekuljetuksiin
Imatralainen Ratarahti Oy on saanut toimiluvan rautateiden tavarakuljetuksiin. Ratarahti on ensimmäinen uusi yritys, joka tulee Suomen rautatiemarkkinoille kilpailun avauduttua vuonna 2007.
VR sai kilpailijan tavaraliikenteeseen
Ratarahti saa aloittaa syksyllä tavarakuljetukset. Tavaraliikenteeseen myös haluava Proxion ei ole vielä jättänyt toimilupahakemustaan.
Maakuntahallitus haluaisi karhunkaatolupia laajemmalle alueelle
Etelä-Karjalan maakuntahallitus haluaa vähentää karhujen määrää itärajalla. Maakuntahallitus tekee maa- ja metsätalousministeriölle aloitteen karhun hoitosuunnitelmassa esitetyn vakiintuneen kannan aluerajauksen muuttamiseksi.
Haapajärven tyhjennys alkaa
Lappeenrannan Vainikkalassa on aloitettu pahasti rehevöityneen Haapajärven tyhjennys. Ensin veden tulo järveen katkaistaan, sen jälkeen järvi pumpataan tyhjäksi. Järven tyhjennys on suurin tällä tavoin toteutettava projekti Suomessa.
Imatran biovoimalaitokselle etsitään uusi paikka
Imatran tekninen lautakunta kumosi eilisessä kokouksessaan asemakaavamuutoksen, joka olisi mahdollistanut Imatran Energian biovoimalaitoksen rakentamisen Korvenkannan kaupunginosaan.
Etelä-Karjalassa Kymenlaaksoa nopeammin sairaanhoitoa
Etelä-Karjalassa päästään melko nopeasti lääkärille verrattuna muuhun maahan. Tilanne on selvästi naapurimaakuntaa parempi.

Kommentoi aihetta
(0 kommenttia)
Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.
Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.