Venäläismatkailijoita havitellaan rajalta sisämaahan
Venäläisten ostosmatkailun odotetaan leviävän rajalta yhä laajemmalle Kaakkois-Suomeen. Etelä-Karjala keikkuu myyntitilastojen kärjessä, mutta Kymenlaakson alkaa kilpailla matkailijoiden rahoista yhä enemmän.
Venäläiset ostosmatkailijat tuovat euroja kauppojen kassoihin vuosi vuodelta enemmän. Ja eteläkarjalainen tarjonta tuntuu tyydyttävän - ainakin toistaiseksi.
- Jos matkailijamäärän kasvu jatkuu niin kuin me arvioimme sen jatkuvan niin jossain vaiheessa raja tulee vastaan, toteaa Tutkimus- ja analysointikeskuskus TAKin toimitusjohtaja Pasi Nurkka.
TAKin arvion mukaan Suomeen saapuu reilut neljä miljoonaa venäläistä pelkästään Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkojen kautta tänä vuonna. Tahti kiihtyy 15 prosentin vuosivauhtia reilun kymmenen vuoden aikana.
- Se tarkoittaa sitä, että kaupallisten palveluiden pitää kasvaa hyvin voimakkaasti ja se sitten asettaa haasteita näille liikkeille, että uskaltaako tehdä sellaisia investointeja yksinomaan venäläisten varaan, Nurkka pohtii.
Asiakkaat eivät kaipaa liikoja ruuhkia
Suurin osa shoppailijoista jää rajan tuntumaan eikä muutosta ole näkyvissä lähivuosina. Voi kuitenkin olla, että venäläiset lähtevät hakemaan haluamaansa kauempaa, mikäli kauppojen tila alkaa loppua tai ruuhkat raja-asemilla käydä liian tuskallisiksi.
Sisämaassa verovapaa kauppa on jo piristynyt ja Kouvolaan rakennettavan uuden kauppakeskuksen odotetaan nappaavan osansa turistien rahoista.
Kuitenkin esimerkiksi Lappeenrannassa päätökset keskeisistä kohteista antavat odottaa itseään. Ensimmäisenä odotetaan kiinteistösijoitusyhtiö Cityconin päätöstä Iso-Kristiinan laajentamisesta. Hallituksen odotetaan päättävän asiasta syksyllä.
Erilaiset kohderyhmät
Mikkelissä keskustan uudistamisen on havaittu piristäneen alueen kaupankäyntiä. Mikkelin seudun kehittämisyhtiön toimitusjohtaja Kyösti Ylijoki ei kuitenkaan odota, että venäläisiä alkaisi tulla bussilasteittain ostoksille.
- Meidän matkailijaprofiili on enemmänkin mökkimatkailuun ja vapaa-ajanviettoon liittyvää venäläistä, Yiljoki muotoilee.
Ylijoki näkee Etelä-Savon sekä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson pikemminkin täydentävän toisiaan. Yövytään Mikkelin seudulla ja kotimatkalla tehdään ostokset vaikkapa Lappeenrannassa.
Toisaalta Ylijoki näkee, että käyntikertojen lisääntyessä kiinnostus nähdä raja-alueen lisäksi muutakin Suomea lisääntyy.
- Aika suuri osa venäläisistä vielä käy Suomessa ensimmäistä kertaa ja silloin käydään rajan pinnassa. Kun siellä on muutaman kerran käyty niin sitten on varmuutta ja mielenkiintoa ja uteliaisuus Suomea kohtaan lisääntyy ja silloin lähdetään edemmäs lomalle, Ylijoki toteaa.
Tuoreimmat aiheesta: Etelä-Karjala
Kellumalla rennoksi
NASAn astronauttien harjoitusohjelmista sovellettu rentoutuskellunta on siirretty luonnonhelmaan. Tunnin kellunnan Vuoksen vesistössä väitetään vastaavan kuuden tunnin unta.
Rilli-kissa: kesästä tulee lämmin ja vähäsateinen
Taipalsaaren maankuulu sääkissa on naukunut mahtavan ennusteen. Juhannuksenakin saadaan tänä vuonna nauttia auringosta ja lämmöstä.
Varasto tulipalon kärsineellä Ovakon tehtaalla riittää toistaiseksi
Toimituksia pyritään hoitamaan myös yhtiön Ruotsissa sijaitsevien tehtaiden avulla.
Euro räjäytti bändien keikkaliksat
Markan vaihtuessa euroon, tapahtui myös suomalaisten rockbändien raju hinnannousu. Imatra Big Band -festivaalin ohjelmajohtaja sanoo, että rock-bändien keikkaliksat ovat karanneet käsistä.
Tero Määttälä vahvistamaan HT Bandyn hyökkäyspäätä
Määttälä on varsinainen maalihai. Bandyliigan kauden maaliennätyksen, kymmenen osumaa yhdessä pelissä, Määttälä latoi Veiterän riveissä ottelussa ToPV:a vastaan viime tammikuussa.
Katso kuinka Etelä-Karjalan lukiot menestyivät vertailussa
Vertailu laskettiin neljästä pakollisena kirjoitettavasta aineesta.
Liikenneonnettomuudet työllistävät Etelä-Karjalan poliisia
Liikennemäärien kasvu ja rajaliikenne kuluttavat eniten Etelä-Karjalan poliisin voimavaroja. Sen sijaan ilkivalta työllistää poliisia entistä vähemmän, sillä eri viranomaisten turvallisuusyhteistyö on tuottanut tulosta.
Maakuntajohtajaksi 11 hakijaa - mukana tunnettuja nimiä
Etelä-Karjalan maakuntajohtajaksi ovat ehdolla muun muassa Lappeenrannan kaupunginsihteeri Alina Kujansivu sekä maakuntaliiton erikoissuunnittelija Anna-Leena Laihanen Taipalsaarelta.
Näkökulma: Öriskää teinit huoneissanne!
Pettikö Lappeenranta nuoret vai kohtasivatko nuoret kesätyönhaussa todellisuuden? Kaikille vuonna 1996 syntyneille piti saada töitä, mutta eihän se onnistunut. Entä olisivatko nuoret voineet ihan vähän skarpata? Opetella vaikka vastaamaan puhelimeen! Sari Lehtinen kommentoi näkökulmassaan nuorten kesätyönhakua.
Lentokoneharvinaisuudet lentävät Suomen kautta Pietariin
Yksistään Lappeenrannan lentokentän kautta vietiin Pietarin seudulle viime vuonna parikymmentä käytettyä lentokonetta. Mukaan pääsee myös harvinaisuuksia. Muuttuneet ilmailumääräykset helpottavat myös suomalaisten harrastelentäjien pääsyä Venäjän ilmatilaan.

Kommentoi aihetta
(3 kommenttia)
Kirjoita uusi kommenttiKiitos! Kommenttisi on lähetetty toimitukseen. Julkaisemme kommentteja arkisin klo 07-17 välisenä aikana.
Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.
kouvola
Ilmoita asiattomasta kommentistaVenäläisissä on Kouvolan tulevaisuus. Lappeenranta on lyönyt jarrut päälle kaikilla rintamilla ja suomi ei juuri investoi rajaliikenteen sujuvuuteen. Kun matka jonoista johtuen ottaa koko päivän on aivan sama ajella Kouvolaan saakka. Kouvola on jo saanut merkittävästi Lappeenrannan investointeja ja tulee saamaan niitä jatkossakin.
Kouvolasta tulee itä suomen uusi metropoli!
Face the Facts
Ilmoita asiattomasta kommentista"Kun matka jonoista johtuen ottaa koko päivän on aivan sama ajella Kouvolaan saakka." (Ikävä kyllä) asia on juuri päinvastoin: mitä vähemmän päiväostosmatkailijalle jää Suomen puolella aikaa itse ostoksiin, sitä varmemmin tällainen ostosmatkailija pysyy rajaa lähimmissä kaupungeissa, kuten Lappeenrannassa tai Imatralla. Ja jos aikaa on enemmän, silloin suuntaudutaan enemmän myös muualle. Tämä näkyy luonnollisesti jo muutenkin Venäjän juhlapyhien ja lomien aikaan.
kouvola
Ilmoita asiattomasta kommentistaEi se ole päinvastoin. Yöllä jonotusta ei ole ollenkaan. Samoin "vastavirtaan" on päivisin vain pieni jono.
Aiemmin pystyi tulemaan Venäjältä suomeen aamujonottajien perässä, käymään kaupassa ja heittämään paluuryysiksen alkujoukkoon. Nyt ei pysty. Aamujono ei ole ohi ennenkuin paluujono on jo muodostunut.
Siksi jos aiot selvitä kohtuullisella jonottamisella on tultava aikaisin. (Jolloin ehtii ajamaan Kouvolaan ennen kauppojen avautumista). Toinen vaihtoehto on tulla jonojen hellittäessä, jolloin auki on vain marketit (onko se vaihtoehto?)
Takaisin mennessä voi olla nopea ja lähteä heti tunti / pari kauppojen avautumisen jälkeen. Jos kuitenkin on lähtenyt ostoksille eikä vain hakemaan jotain tiettyä, niin ei ehdi. Tällöin on aivan sama kupata vaikka siinä 6-tiellä se tunti kauemmin, mikä Lappeenrannan ja kouvolan välillä on. Kun ei se bensakaan ole kallista