Kotimaa |

Venäläisten maakaupat uhkien joukossa – Turvallisuuskomitea listasi hybridisodan ilmiöitä

Valtioneuvostoa ja ministeriöitä avustava Turvallisuuskomitea on listannut venäläisten strategisten kohteiden lähellä tekemät kiinteistökaupat uudeksi hybridisodan ilmiöksi. Puolustusministeriön mukaan kiinteistöillä voitaisiin esimerkiksi haitata liikekannallepanoa.

Varastorakennus aidan takana.
Venäläisten omistama teollisuushalli on seissyt vuosia hiljaisena Keski-Suomessa, puolustushallinnon tietoliikennemaston läheisyydessä. Kuva: Tuula Malin

Turvallisuusympäristö Suomessa ja koko Euroopassa on muuttunut viime vuosina selvästi epävarmempaan suuntaan. Valtioneuvoston alaisuudessa toimiva Turvallisuuskomitea on yksi keino lisätä turvallisuutta hybridiajan Suomessa.

Poikkihallinnollinen Turvallisuuskomitea on listannut hybridisodan ilmiöitä. Komitea on tuottanut kansallisen turvallisuuden strategian, josta löytyy salassa pidettäviä operatiivisia keinoja hybridi-ilmiöiden aiheuttamien häiriöiden minimoimiseksi ja torjumiseksi Suomessa.

– Uudempia hybridisodan ilmiöitä ovat pakolaisvirrat, informaatiosota ja maanhankinta strategisten kohteiden läheltä, listaa komitean sihteeristön yleissihteeri Tatu Mikkola.

Turvallisuuskomitea on hyödyntänyt strategiatyössään muun muassa puolustusministeriön alaisen maakauppatyöryhmän tuottamaa tietoa.

Maakauppatyöryhmä on kartoittanut ulkomaalaisten maa- ja kiinteistöhankintoja Suomen turvallisuuden kannalta merkityksellisten, strategisten kohteiden läheisyydessä 2000-luvun Suomessa.

Työryhmän muistio valmistui viime kesänä.

– Muistiossa esitimme valtiolle etuosto-oikeutta Suomen puolustuksen ja huoltovarmuuden kannalta keskeisten kohteiden lähialueilla tekeillä oleviin kauppoihin, kertoo työryhmän puheenjohtaja, hallitusneuvos Matti Piispanen puolustusministeriöstä.

Piispasen mukaan tieto kiinteistökaupoista saadaan viimeistään siinä vaiheessa, kun kauppa lainhuudatetaan ja viedään Maanmittauslaitoksen ylläpitämään kiinteistörekisteriin.

– Kaupanvahvistajan tai viimeistään Maanmittauslaitoksen pitäisi tiedottaa puolustushallintoa tai sisäministeriötä strategisten kohteiden lähialueilla tehdyistä kiinteistökaupoista. Näin valtio pääsisi etuosto-oikeuden avulla kauppojen väliin, hallitusneuvos Piispanen selvittää.

Lakia valtion etuosto-oikeudesta ulkomaalaiskaupoissa valmistellaan parhaillaan oikeusministeriön lainsäädäntöosastolla.

Vilkasta kaupankäyntiä strategisten kohteiden liepeillä

Taloja lumisessa maisemassa.
Venäläisostaja hankki omistukseensa maatilan puolustusvoimien harjoitusalueen läheltä Keski-Suomesta. Kuva: Tuula Malin
Venäläiset yksityishenkilöt ja yritykset ovat hankkineet maata ja kiinteistöjä Suomesta 2000-luvun alusta saakka. Kauppoja on tehty puolustusvoimien harjoitus- ja varuskunta-alueiden sekä asevarikoiden ja sotilaslentokenttien lähialueilla.

Maata ja kiinteistöjä on hankittu myös keskeisten tietoliikennemastojen, sähkönjakelun kantaverkkojen ja ydinvoimaloiden naapurustosta sekä kumipyörä- ja raideliikenteen solmukohdista.

Saaristomerellä, Turun ja Naantalin edustalla venäläistaustainen yhtiö on napsinut järjestelmällisesti saaria kaikkien mantereelta avomerelle johtavien syvävesiväylien varrelta.

Kauppoja on tehty myös Rajavartiolaitoksen itärajalle hylkäämistä rajavartioasemista sekä hotelleista, huoltoasemista, kouluista ja leirikeskuksista eri puolilla Suomea.

Yksinomaan itärajaa myötäilevältä 6-tieltä löytyy lähes 30 venäläisomisteista suurkiinteistöä. Kiinteistöt on hankittu matkailuliiketoimintaa varten. Liiketoiminta ei ole kuitenkaan käynnistynyt etukäteen luvatulla tavalla.

Ulkomaalaiskauppojen täsmällistä kokonaismäärää ei edelleenkään tiedetä.

– Kauppoja on tehty yrityksillä ja niissä on käytetty bulvaaneja, selittää hallitusneuvos Matti Piispanen puolustusministeriöstä.

Lainsäädäntövalmistelussa oleva valtion etuosto-oikeus puree vain tuleviin kauppoihin. Jo tehtyjen, strategisessa mielessä Suomelle merkityksellisten hankintojen osalta voidaan Piispasen mukaan hyödyntää pakkolunastusmahdollisuutta.

– Sitä pitää miettiä tapauskohtaisesti. Näitä kohteita selvitellään asianomaisissa ministeriöissä.

Uhkana liikekannallepanon hankaloittaminen

Suomen valtio puuttui venäläisten maakauppoihin ensimmäisen kerran viime kesänä. Venäläistaustainen yhtiö yritti ostaa mittavan maa-alueen armeijan harjoituskäytössä olevan ampuma-alueen vierestä Taipalsaaren Sarviniemessä. Noin 80 hehtaarin kaupat keskeytyivät Metsähallituksen ja puolustusvoimien yhteistyöllä.

Puolustusministeriön mukaan maa- ja kiinteistökaupoissa voidaan nähdä yritystä liikekannallepanon hankaloittamiseen mahdollisessa kriisitilanteessa.

Rivitalo.
Tämä venäläisomisteinen rivitalo sijaitsee rajanylityspaikan lähellä Itä-Suomessa. Kuva: Tuula Malin

Asiantuntijoiden mukaan pakkolunastusten täytäntöönpano hybridiajalle tyypillisessä sekavassa ja kaaosmaisessa kriisitilanteessa saattaa olla mahdoton tehtävä.

Puolustusministeriön mukaan ulkomaalaiskiinteistöjen tyhjennys olisi kriisitilanteessa sisäisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta vastavan poliisin tehtävä. Poliisihallinnosta ennakoidaan, ettei vastapuolen strategisen hankinnan avulla omistukseensa hankkimien kiinteistöjen puhdistaminen onnistu yhtä tehokkaasti kuin viranomaisten kriisiajan valmiussuunnitelmissa on visioitu.

Suomi vapautti kiinteistömarkkinat

Suomi purki ulkomaalaiskauppojen luvanvaraisuuden kahden portaan kautta 1990-luvulla. Ensimmäinen etappi oli 1993, toinen kuusi vuotta myöhemmin. Vuosituhannen vaihteessa kaikki kaupankäynnin esteet purettiin.

EU:n liittymisasiakirjan siirtymämääräys velvoitti poistamaan kiinteistöjen hankkimista koskevat rajoitukset vain unionin jäsenvaltioiden osalta. Suomi tarjosi kuitenkin oma-aloitteisesti kiinteistömarkkinat myös ETA-alueen ulkopuolisten valtioiden kansalaisille, käytännössä venäläisille.

Juttua muokattu 19.2. Turvallisuuskomitea toimii valtioneuvoston alaisuudessa, ei valtioneuvoston kanslian alaisuudessa.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä