Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien ja Taloussanomien verkkosivut kaatuivat tunneiksi eilen joulupäivänä, tänään olivat vuorossa Iltalehden sivut. Kyse on palvelunestohyökkäyksistä, joita eri operaattorit niin Suomessa kuin ulkomailla yrittää parhaillaan selvittää.

Palvelunestohyökkäys tarkoittaa yleensä sitä, että hyökkäyksen kohteelle lähetetään huomattava määrä roskaliikennettä, joka ylikuormittaa palvelimen kapasiteetin tai tukkii sen kokonaan.

- Näyttää siltä, että viime päivien hyökkäykset ovat kohdistuneet ainoastaan suomalaisiin verkkopalveluihin. Eli se, joka on näiden hyökkäysten takana, haluaa saada jonkinlaista näkyvyyttä täällä Suomessa, kertoo Viestintäviraston vanhempi tietoturva-asiantuntija Kauto Huopio.

Huopion mukaan palvelunestohyökkäyksissä on yleensä kyse vain suuren huomion hakemisesta. Hyökkäyksistä aiheutuu harvoin muuta haittaa kuin se, että verkkosivut eivät toimi. Huopio ei ala spekuloida sitä, voisiko esimerkiksi Helsingin Sanomien ja Iltalehden verkkosivuille kohdistuneiden hyökkäysten takana olla sama taho.

- Toki tässä on isoja suomalaisia medioita ollut kohteina, eli jokainen voi tehdä siitä omat johtopäätöksensä.

Huopion mukaan hyökkäyksen selvittämiseksi on olemassa eri menetelmiä, mutta selvitystyö vaatii eri operaattoreiden ja palveluntarjoajien yhteistyötä.

- Usein jäljet vievät ulkomaille, jolloin hyökkäysliikenteen alkuperän selvittämiseksi tarvitaan kansainvälistäkin yhteistyötä. Joskus selvitystyö onnistuu hyvin, joskus se on hankalaa, Huopio tietää.