Verkosta ei tule lehtitaloille koskaan kannattavaa toimintaa, sanoo mediatutkija Tomi Lindblom.

- Mediajohtajat katsovat Exceleistään, että aah, verkkomainonta kasvaa noin ja noin monta prosenttia, kyllä taas menee hyvin. Mutta kun se raha ei tule mediataloille! Kasvu kohdistuu hakukonemainontaan – ei banneri-mainonta ole mihinkään kasvanut, Lindblom napauttaa.

Verkon mainosrahat keräävät Lindblomin mukaan siis Google ja muut hakukoneet.

Niin ikään belgialais-ranskalaisen Rouralta Media Groupin toimitusjohtaja Rik De Nolf arvioi, että lehtitalot eivät tule koskaan tekemään rahaa netissä. De Nolfia haastatteli Kauppalehti.

- Uutiset ovat kaikkialla ilmaisia. Bisneksenä se on mahdoton. Ainoa selviytymiskeino on saada maksu lehtitilauksista, nostaa hivuttamalla tilausten hintoja ja tarjota lukijoille vastineeksi premium-tavaraa, De Nolf neuvoi kollegoitaan pari viikkoa sitten.

Mikromaksuja talous- ja urheilusisältöihin

Mediataloissa pohditaan jälkeen maksujen käyttöönottoa. Tällä kertaa filosofiana lienevät hyvin pienet artikkelikohtaiset maksut. Sanoma Newsissä ajatus houkuttaa.

- Kansainvälisten tutkimusten mukaan lukijoilla on valmius maksaa sisällöstä myös verkossa. Erityisesti tätä valmiutta on talouteen ja urheiluun liittyvän sisällön osalta, Sanoma Newsin toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Alma Mediassa Kauppalehti on pisimmällä journalististen palveluiden maksullisuuden suhteen, kertoo Alma Median talousjohtaja Tuomas Itkonen.

- Mikromaksut ovat yksi tekninen väline, joka kenties on portfoliossamme, Itkonen sanoo salaperäisesti.

Kauppalehdellä on jo nyt maksullinen dokumenttipalvelu, se myy myös syventävää sijoittajatietoa. Itkosen mukaan myös Iltalehdessä pohditaan verkosta saatavia lisätulovirtoja.

Verkon uutiset typistyvät

Sanoma Newsin toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on samoilla linjoilla De Nolfin kanssa siinä, että pääasiassa raha hankitaan lähivuosinakin painetusta lehdestä. Pentikäinen on puhunut "ylilaadun" tekemisestä verkkoon.

- Kun olen puhunut ylilaadusta, olen tarkoittanut sitä, ettei parasta sisältöä kannata jakaa ilmaiseksi verkossa vaan tarjota ensisijaisesti maksaville lukijoille. Me tarjoamme tänäänkin verkossa sisältöjä, jotka meidän pitäisi ainakin ensiksi julkaista maksullisissa lehdissämme, Pentikäinen kertoo sähköpostihaastattelussa.

Mediatutkija Tomi Lindblom arvioi, että verkossa laaduksi riittää luotettava ja oikeakielinen perusuutinen.

- Laatu ei tarkoita välttämättä syvällisyyttä tai taustoittavuutta, se voi ilmetä pelkästään otsikko- ja ingressitasolla. Se riittää monelle lukijalle, Tomi Lindblom sanoo.

Taloussivustojen mainonta arvokkainta

Sanomalehtien valmistus- ja jakelukulut ovat Helsingin Sanomissa noin 60 prosenttia painetun lehden kaikista kuluista. Periaatteessa siis verkkoon tuotettu journalismi on lehtitalolle sanomalehteen verrattuna puolet edullisempaa.

Entä onko jokin journalistinen aihepiiri toista kannattavampaa? Erikoista kyllä, asiaa ei ole juuri tutkittu.

- Eri sisältöjen kannattavuutta verkossa on vaikea arvioida. Talousverkkolehdillä mainonta on kuitenkin arvokkainta, koska lukijakunta on ostovoimaisinta. Yleensä mitä kohdistetumpi on lukijakohderyhmä, sitä helpompi se on kaupallistaa, Pentikäinen kertoo.

Perinteiset sanomalehdet ovat pyrkineet ottamaan osansa myös luokitellusta ilmoittelusta, kun sen nähtiin siirtyvän lehtien sivuilta verkkoon. Alma Medialla on verkkopalveluita kuten Autotalli, Asuntopörssi ja Etuovi, Sanomalla esimerkiksi Oikotie, Keltainenporssi.fi ja Huuto.net. Erilaisia kauppapaikkoja ja lisäpalveluita tarjotaan journalistisen sisällön rinnalla.