Kotimaa |

Verkkopankit liian vaikeita vanhuksille

Vanhukset kaipaavat helppokäyttöisempiä pankkiautomaatteja ja verkkopankkeja. Monelle yli 75-vuotiaalle pankkiasioiden hoito itsenäisesti on käynyt ylivoimaiseksi.

Kerttu Ristaniemi
Poika hoitaa jyväskyläläisen Kerttu Ristaniemen pankkiasiat. Kuva: Jenny Huttunen / Yle

Pankkiasioiden hoitaminen voi olla vanhuksille nykyään monella tavalla hankalaa: palvelut saattavat olla vaikeasti saavutettavia ja myös laskujen maksaminen konttorissa on kallista. Verkkopankissa taas käyttöliittymä voi olla monimutkainen, viite- ja tilinumerot pitkiä ja niiden hahmottaminen vaikeaa.

Luulen, että jos pankeissa palveltaisiin vanhuksia yksilöinä ja rauhallisesti, niin jo se alentaisi sähköisten pankkipalvelujen käyttökynnystä.

– Hennariikka Intosalmi

Vanhustyön keskusliiton sekä Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton tutkimuksessa selvitettiin yli 75-vuotiaiden käyttökokemuksia nykyisistä pankkipalveluista. Vastaajat kokivat esimerkiksi liian pienten näppäimistöjen haittaavan pankkiautomaatin käyttöä.

Tutkimuksen mukaan suuri osa iäkkäistä ihmisistä olisi valmis opettelemaan sähköisten pankkipalveluiden käyttöä, jos heidän tarpeensa huomioitaisiin paremmin, sanoo projektisuunnittelija Hennariikka Intosalmi Vanhustyön keskusliitosta.

Myös laitteiden toimintojen, termien ja näppäimistöjen yhdenmukaistaminen helpottaisi laitteiden käytön oppimista ja muistamista.

- Pelkästään automaatille pääsy voi olla hankalaa. Talvella voi olla lunta ja jäätä siinä kohdalla ja kun automaatille pääsee, voi olla vaikea tietää mistä aloittaa. Ja jos selän takana on jonoa, niin onhan se ikävä tilanne, jos ei toimi ihan yhtä nopeasti kuin nuorempi polvi. Luulen, että jos pankeissa palveltaisiin vanhuksia yksilöinä ja rauhallisesti ja siinä voisi käydä läpi esimerkiksi verkkopankkia ja siihen liittyviä kysymyksiä, tietoturvaa ja muuta, niin luulen, että se jo alentaisi käyttökynnystä, kertoo Intosalmi.

Osaamisessa isoja eroja

Suomessa yli 75-vuotiaita on lähes puoli miljoonaa. Osalla heistä ei ole lainkaan tietoteknisiä taitoja ja nuorempienkin keskuudessa osaamissa on isoja eroja.

Minun laskuasiat hoitaa poikani. Hän hakee laskut kotoa ja tuo rahan kotiin.

– Kerttu Ristaniemi

Käyttäjälle kätevä teknologia -kyselyn mukaan alle 70-vuotiaista lähes 87 prosenttia ilmoittaa käyttävänsä verkko-pankkia, mutta vanhemmissa ikäryhmissä verkkopankin käyttö on selvästi muuta väestöä vähäisempää. Mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kyse, sitä useampi käyttää pankin maksupalvelua tai maksaa laskut konttorissa kassalla.

Yli 85-vuotiaista lähes puolet maksaa edelleen ainakin osan laskuistaan pankin kassalla. Yli 85-vuotiailla läheisten merkitys pankkiasioiden hoitamisessa on suuri: lähes joka kolmas vastaajista ilmoitti, että läheinen maksaa laskuja hänen puolestaan.

Omaiset auttavat

Myös jyväskyläläinen Kerttu Ristaniemi on uskonut raha-asioiden hoidon omaisilleen. 

- Minun laskuasiat hoitaa poikani. Hän hakee laskut kotoa ja tuo rahan kotiin ja se sujuu sillä tavalla kitkattomasti. Kyllähän nykyään on helppoa, että kotoa voi hoitaa pankkiasioita netissä, mutta luulen, ettei ainakaan vanhempi porukka pidä siitä, vaan mieluumin hoitaisi pankkiasiat tiskillä. Jos poika ei hoitaisi minun laskujani, niin se panee kyllä ajattelemaan, kertoo Ristaniemi.

Henkilökohtaisesta palvelusta pitää kuitenkin nykyään maksaa. Pankit vähentävät asiakaspalvelijoidensa määrää konttoreissa ja perivät nykyään tuntuvia maksuja laskujen maksamisesta konttorissa. Esimerkiksi Nordeassa yhden laskun maksamisesta veloitetaan 6 euroa.

- Kyseessä on palvelumuoto, jonka kysyntä on verrattain vähäistä. Mitä pienemmäksi joukko menee, joka palvelumuotoa haluaa, niin silloin yksittäisen palvelun tuottaminen muuttuu koko ajan korkeammaksi, kuvailee Nordean Keski-Suomen alueen varajohtaja Mika Jokiranta.

Silloin tällöin maksut kohoavat niin korkeiksi, että Suomen pankkeja valvova viranomainen puuttuu asiaan. Kohtuullisena pidetään tällä hetkellä alle 7 euron suuruista palvelumaksua.

- Kun palvelumaksut ovat kohonneet 7-12 euroon, olemme lähettäneet kirjeen, jossa on kerrottu mitä mieltä me olemme asiasta ja kysyneet mihin toimenpiteisiin pankki aikoo ryhtyä, kertoo Finanssivalvonnan lakimies Ilse Lampela.

Lampelan mukaan nootit tehoavat ja pankit ovat kehotuksesta laskeneet hintojaan.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä