Ministeriön verojohtaja kuitenkin varoittelee elinkeinoelämää odottamasta tulevalta verouudistukselta liikaa vetoapua talouskasvulle.

Suomen talous lähti sitkeään nousuun viime laman jälkeen. Tutkijat kiistelevät sen syistä edelleen, mutta joidenkin mielestä pitkään jatkunutta talouskasvua selitti Nokia-ilmiön lisäksi vuoden 1993 verouudistus. Se rysäytti yhteisöveron yhdeksän prosenttiyksikköä alaspäin, 36 prosentista 25 prosenttiin.

Nyt uutta verouudistusta rakenteleva valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtajan Martti Hetemäen johtama työryhmä onkin jo ehdottanut samaa kikkaa: yhteisöveron laskulla jälleen neljä prosenttiyksikköä luotaisiin vauhtia koko talouteen.

Ministeriön vero-johtaja, ylijohtaja Lasse Arvela tukee ajatusta.

-Kyllä meidän on edelleen pidettävä huolta siitä, että suuretkin yritykset voisivat täällä viihtyä ja voisivat ehkä pitää tätä kotipaikkanaan, kotiuttaa tänne voittojaan ja ehkä jopa investoida tänne. Joku voi ehkä nauraa, nythän investoinnit pyrkivät karkaamaan muualle.

Verokilpa jatkuu valtionveloista huolimatta

Jokseenkin kaikkien valtioiden velkavuorista huolimatta kansainvälisistä yrityksistä kilpaillaan yhä niiden veroja keventämällä. Euromaiden yhteisöveroprosentti on pudonnut vuoden 2000 34,9 prosentista tämän vuoden 25,7 prosenttiin eli runsaat yhdeksän prosenttiyksikköä. Suomessa yhteisöveroa on laskettu samassa ajassa kolme prosenttiyksikköä 26 prosenttiin.

Yhteisveron laskun jatkuminen Suomessakin jättää valtion elvytysvelkojen lyhentämisen tai edes jarruttamisen nyt tavallisen kuluttajan kannettavaksi nousevana arvonlisäverona.

-Pyritään välttämään ehkä pitkälläkin aikavälillä henkilö-, siis ansiotuloverotuksen kiristyminen. Se, mikä tarvitaan pyritään tekemään välillisen verotuksen puolella. Arvonlisäverotuksessa tulee mahdollisesti kiristyksiä ja ehkä muissakin välillisissä veroissa, Arvela lupailee.

Veron laskulla vauhtia kasvuun

Arvelan mukaan yhteisöveron laskeminen on keskeisin verotuksen keino kasvun vauhdittamisessa. Hetemäen verotyöryhmä on jo väliraportissaan ehdottanut sen laskemista neljä prosenttiyksikköä 22 prosenttiin.

Elinkeinoelämän keskusliitto on vaatinut yhteisöveron pudottamista 20 prosenttiin, mutta Arvela varoittelee yritysmaailmaa liian suuriksi paisuvista odotuksista. 90-luvun laman jälkeiset verokevennykset tehtiin tilanteessa, jossa ongelmat olivat paljolti Suomen omia.

-Nyt meillä on se rajoite, että kansainvälinen talous ei vedä, siksi olemme haavoittuvaisempia ja täytyy olla hieman varovaisempi odotusten suhteen veroporkkanoiden osalta.

Suurta verouudistusta tekevän Hetemäen työryhmän ehdotuksien pitäisi valmistua joulukuun puolessa välissä perustaksi seuraavalle hallitukselle.