Vesienhoidon tavoitteena on säilyttää jokien, järvien, rannikkovesien ja pohjavesien hyvä tila sekä parantaa vesien tilaa siellä, missä se on päässyt heikentymään.  Vesienhoidon suunnittelu etenee kuuden vuoden jaksoissa ja nyt käynnistyy toinen suunnittelukierros.

Hämeessä keskeisin pinta- ja pohjavesien tilaan vaikuttava tekijä on maatalouden aiheuttama hajakuormitus. Vaikka esimerkiksi pelloilta valuvat ravinnemäärät ovat vähentyneet jo pidemmän aikaa, aiheuttaa maatalous edelleen merkittävimmän ravinnekuormituksen vesistöihin.

ELY-keskuksen mukaan viljelijöiden neuvonta ja suunnitteluapu ovat viime kädessä parhaita keinoja edistää maatalouden vesiensuojelutoimia. Maanviljelijät ovat mielellään mukana, kunhan talous ja byrokratia sen mahdollistavat. Ravinnehuuhtoumien ja vesistöihin kulkeutuvan kiintoaineen määrää vähentäisivät muun muassa peltojen talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen, maan rakenteen ja kasvukunnon parantaminen sekä ravinteiden tehokas käyttö. 

Pohjavesien suojelussa erityisen tärkeää on sovittaa yhteen vedenhankinnan turvaaminen ja pohjavesialueiden maankäyttö.

Suunnitteluun voi vaikuttaa loppuvuoden ajan

Kuuleminen vesienhoidosta on käynnissä 15.6.–17.12.2012. Tänä aikana kansalaisilla, viranomaisilla, järjestöillä ja yrityksillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mihin asioihin vesienhoidossa kaudella 2016–2021 panostetaan.

Kuulemisaineistona on tarkistettavan vesienhoitosuunnitelman työohjelma, aikataulu ja keskeiset kysymykset. Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen vesistöjä tarkastellaan Kymijoen–Suomenlahden vesienhoitoalueen ja Kokemäenjoen–Saaristomeren–Selkämeren vesienhoitoalueen kuulemisasiakirjoissa.