Uimaopettaja, liikunnanohjaaja Marianne Mottinen Kannuksen uimahallista kertoo, että monille uimareille oikean hengitystekniikan oppinen on vaikeaa. Jos tekniikka ei ole hallussa, ei päätä uskalla painaa rintauinnissa pinnan alle. YLE Keski-Pohjanmaan Voimakaksikolle, toholampilaisille Ritva Björkbackalle ja Hanna-Maija Jokelalle hän antoi vinkiksi uimalasien ja nenäklipsin käytön. Lasit voi laittaa piilolinssien päälle ja nenäklipsi varmistaa, ettei vettä mene nenään.

Hengitystekniikan opetteleminen kannattaa, ennen kuin ryntää uintiharrastuksessaan pidemmälle.

Selkäuinnin potku lähtee lantiosta

Voimakaksikon uimatreenit keskittyivät tällä kerttaa rintauinnin sijasta selkäuintiin. Selkäuintitekniikassa olennaista on käsien liike. Käsi nousee suorana vartalon vierestä ja se taitetaan veteen reilulla vedolla pikkurilli edellä.

Lantio nostetaan lähelle veden pintaa, pää lepää liikkumatta niin, että vesiraja on korvien yläpuolella. Potku lähtee lantiosta, nilkat ovat rennot, jalkaterät ojennettuina. Potku on terävä, polvet eivät saa rikkoa veden pintaa.

Eri uintilajeihin saa tekniikkavinkkejä esimerkiksi simmarit.fi-sivustolta .

Vesijuoksusta on paljon iloa

Vesijuoksussa hengitystekniikkaa ja pään pinnan alle laittamista ei tarvitse huolia. Ehkä juuri siksi laji kasvattaakin suosiotaan. Laji ei myöskään rasita lihaksia ja polvia kovilla iskuilla.

Marianne Mottinen antaa neuvoo vesijuoksijoita ottamaan pikajuoksuaskeleen kaltaista askelta. Jalka laitetaan siis reilusti eteen. Tasapaino pitäisi silti muistaa säilyttää. Takakenoon painuva juoksija on tekniikaltaan väärillä raiteilla.

Vesijuoksuvyön kanssa voi myös hypätä altaassa haaraperus-hyppyä. Vatsalihaksille tehoa saa kääntämällä jalat eteen, varpaat pinnalle ja antamalla itselleen vauhtia käsillä kauhoen.

Vesijuoksua voi käyttää myös koordinaatiharjoitteena esimerkiksi juoksemalla vain toisella jalalla tai etenemällä hieman sivuttain auki-ristiin-tekniikalla. Käsiin voimaa saa puolestaan käyttämällä vesijuoksussa rintauinnin vetoja.

Vesijumppa vie menut

Uinti ja vesijuoksu ovat kestävyyttä kehittäviä lajeja. Lihaksille lisää tehoa voi hakea vesijumpasta. Vesijumpat ovat Marianne Mottisen mukaan suosittuja myös Kannuksessa. Vettä hän pitää erinomaisena jumppaelementtinä.

- Vesijumpassa lihakset kyllä saavat lisää voimaa. Altaassa jumppaaja ei välttämättä edes huomaa, kuinka rankka laji on. Väsymys tuntuu vasta vedestä noustua, sanoo Marianne Mottinen.

Voimakaksikon vesijumpassa käytettiin apuna muun muassa muovista kaulinta. Sen kanssa saatiin helposti aikaiseksi muun muassa vartalon kiertoliike.