Taiteilija Irmeli Tarmon ateljeessa Kouvolassa tapahtuneessa vesivahingossa onnettomuus kääntyi onneksi. Vesivahingon ansiosta Tarmo löysi ateljeestaan puhallettavan kanootin alta vuosikymmeniä sitten varastoimiaan töitä.

Taiteilija Irmeli Tarmo hämmästyi kun hän vieritti auki kolmekymmentä vuotta sitten varastoimansa taulut.

- Ei voi olla totta, nämähän ovat ihan hyviä, Tarmo kertoo ajatelleensa.

- Tarkoitan sillä sitä, että ne ovat kestäneet ennen kaikkea aikaa, ja toisekseen olen ollut taiteilijana ja maalarina ihan kunnossa silloin, Tarmo jatkaa.

Kun ateljee oli vesivahingon jälkeen kunnostettu, hän päätti ripustaa löytyneet teokset ateljeen seinälle.

- Mieheni oli sitä mieltä, että hän pitää niistä ja ne pidetään seinällä, Tarmo kertoo.

Itse tulin joka aamu yöpaidassa katsomaan niitä, että hävettääkö tänä aamuna ja kestävätkö ne todella aikaa.

- Irmeli Tarmo

Vaikka Tarmo oli riemuissaan löydöksestään ja siitä, että teokset olivat suorituksina kunniallisia maalauksia, hän oli epävarma siitä, voisiko niitä laittaa julkisesti esille.

- Itse tulin joka aamu yöpaidassa katsomaan niitä, että hävettääkö tänä aamuna ja kestävätkö ne todella aikaa, Tarmo naurahtaa.

Tarmo kertoo, että kahden kuukauden harkinnan jälkeen hän päätti, että työt kannattaa asettaa esille. Niistä tuli Kouvolan taidemuseo Poikilon KOUTA-gallerian näyttelyn päätöitä. Kaikkiaan esillä on sarjan seitsemän työtä.

Pelottava performanssi inspiroi

Tarmo kertoo, että idea kahlekuninkaita kuvaaviin töihin tuli hänen aikoinaan 1970-luvun lopulla tekemällään matkalla Lontooseen.

- Kuljimme betonista alikulkutunnelia kohden ja näimme kaksi miestä, joilla oli jotain kummallista tekeillä. Ajattelin, että siinä on meneillään kahlekuningasperformanssi ja tuo mies sidotaan pussiin ja lakanaan ja hänen täytyy tulla sieltä ulos tietyn ajan kuluttua, Tarmo kuvailee.

Tarmo kertoo miettineensä samalla, että voiko pimeästä alikulusta mennä läpi, koska tunnelma oli jotenkin pelottava ja kummallinen. Tarmo kertoo silti ottaneensa tilanteesta muutamia valokuvia.

- Se tilanne jäi jotenkin vaivaamaan minua ja päätin myöhemmin ryhtyä tekemään siitä maalausta, Tarmo kertoo.