Kulttuuri

Vettä, ohraa, humalaa – saksalaista olutta on pantu tiukoilla säännöillä jo 500 vuotta

Saksassa kilistellään tänä vuonna olutkolpakoita, ja syystäkin. Saksalaisoluen laadusta huolta pitänyt laki täyttää 500 vuotta. Vaikka laki on saksalaisen oluen laadun tae, osa Saksan olutammattilaisista pitää sitä myös rajoittavana tekijänä.

Olutta Oktoberfestjuhlissa.
Tarjoilija kantaa litran tuoppeja 181. Oktoberfestin avajaisjuhlissa Münchenissä 20. syyskuuta. Kuva: Andreas Gebert / EPA

Das Reinheitsgebot eli oluen puhtausmääräys annettiin 23. huhtikuuta Baijerin Ingolstadtissa. Määräyksen takana olivat müncheniläiset herttuat Wilhem IV ja Ludwig X.

Miehet olivat huolissaan siitä, että senaikaisissa olutsammioissa oli sahanpurua, nokea, myrkyllisiä kasveja ja muita epäilyttäviä ainesosia, jotka saattoivat tehdä hallaa terveydelle. Oluen panon ainoiksi ainesosiksi jäivät vesi, ohra ja humala. Myöhemmin listaan lisättiin myös hiiva.

Nykyäänkin säännös on saksalaiselle oluelle merkittävä markkinointikeino, eikä se siis ole mikään outo jäänne keskiajalta.

– Toisin kuin ulkomaiset kilpailijamme, saksalaispanimot eivät käytä keinotekoisia makuja, entsyymejä tai säilöntäaineita, Saksan panimoliiton puheenjohtaja Hans-Georg Eils kertoo.

Puhtausmääräystä voidaankin sanoa myötäilevän orgaanisen ja terveellisen ruoan trendejä.

– Koska ihmiset haluavat elää terveellisesti, Reinheitsgebotin sääntöjen mukaan pannun oluen kysyntä on viime aikoina kasvanut, olutasiantuntija Frank-Jürgen Methner Berliinin teknillisestä yliopistosta toteaa.

Saksassa olut on edelleen kuningas

Saksassa on tällä hetkellä 3 500 panimoa, jotka veivät viime vuonna olutta ulkomaille noin 1,5 miljardia litraa. Pikkukaupungeissa ja luostareissa on edelleen nimikkomerkkejä, joita on valmistettu samalla reseptillä vuosisatoja.

Tosin viime vuosina oluen kulutus on Saksassa vähentynyt. 1970-luvulla saksalainen joi 150 litraa olutta vuodessa, nykyisin noin 107 litraa.

Suurin osa saksalaisista panimoista noudattaa edelleen Reinheitsgebotia eli puhtausmääräystä, jota on myös sovellettu kilpailuun ja kaupallisiin tarkoituksiin. Esimerkiksi Baijerissa oluen tuonti muualta Saksasta oli kiellettyä 1950-luvulle asti.

Saksassa toimittiin samoin ulkomaalaisten olueiden suhteen. Vasta 1990-luvulla Euroopan unionin tuomioistuin pakotti Saksan avaaman ovensa myös muille olutmerkeille.

– Sehän on selvä, että Reinheitsgebotilla oli vuoteen 1993 saakka protektionistinen eli kotimaisten tuottajien suojelua ajava ja ulkomaista kilpailua torjuva rooli, Frank-Jürgen Methner toteaa.

Tällä hetkellä ulkomaiset oluet kattavat kahdeksan prosenttia Saksan kokonaiskulutuksesta.

Hedelmäisiä makuja humalasta

500 vuotta täyttävä puhtausmääräys  on ollut myös altis arvostelulle. Viime aikoina etenkin uuden sukupolven olutfanien mielestä laki on liian rajoittava: entäpä jos olueen haluaisi lisätä vaikkapa hunajaa tai karpaloita? Reinheitsgebot ei tällaiseen anna mahdollisuuksia. 

Kokeilunhalua löytyy etenkin pienistä erikoispanimoista. "Kokeelliset" oluet luokitellaan Saksassa olutjuomiksi tai -sekoituksiksi.

– Mitä valittamista siinä on, jos oluessa on vaikkapa orgaanista korianteria? Mikä muka ei ole puhdasta tämänkaltaisissa ainesosissa, joita voi huoletta lisätä olueen antamaan makua, Simon Rossmann müncheniläisestä panimosta ihmettelee.

Perinteisten olutarvojen kannattajien mielestä taas sallitut ainekset tarjoavat jo nyt mahdollisuuksia loputtomiin kulinaristisiin elämyksiin.

– Etenkin erilaisten humalalajien kohdalla on valtavasti vaihtoehtoja. Uudet lajit tuovat olueen esimerkiksi hedelmäisiä sävyjä, kuten mangoa ja persikkaa, ilman että olueen tarvitsisi lisätä oikeita hedelmiä, Lothar Ebbertz Baijerin panimoliitosta kertoo.

Hänen mukaansa saksalaisen oluen menestyksen salaisuus on nimenomaan Reinheitsgebot, eikä sitä kannattaisi lähteä muuttamaan.

Uuden tutkimuksen mukaan 85 prosenttia saksalaisista on samaan mieltä.

Tuoreimmat aiheesta: Kulttuuri

Pääuutiset

Kotimaa

Hurja ennuste F-Securen Hyppöseltä: Tekoäly tekee ohjelmoijista työttömiä

Mikko Hyppönen.

Tekoäly on mullistanut työnteon tietoturvayhtiö F-Securella. Kaksitoista vuotta kehitetty tekoäly seuloo väsymättä haittaohjelmia. Ihmiset voivat keskittyä vaikeimpiin tehtäviin. Tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen uskoo, että vielä suurempi mullistus nähdään pian, kun tietokoneet alkavat kirjoittaa virheetöntä ohjelmakoodia. Yle tutustui tekoälyn käyttöön haittaohjelmien metsästyksessä, robotiikassa ja puheentunnistuksessa.

USA:n vaalit

Loka on lentänyt aina Yhdysvaltain presidentinvaaleissa – miksi demokraatit ovat aaseja ja republikaanit norsuja?

Yhdysvaltain presidentinvaaleissa on alkamassa loppukiri, kun demokraatit nimeävät Hillary Clintonin ehdokkaakseen maanantaina alkavassa puoluekokouksessa. Naapurileirissä on jo aloitettu kiivas lokakampanja häntä vastaan, ja myös republikaanien Donald Trump saa oman osansa. Lähes 200 vuotta sitten erästä ehdokasta haukuttiin aasiksi. Siitä syntyi demokraattien logo.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä