Miksi Somaliassa soditaan?

Somalian historia muistuttaa monen muun afrikkalaisen maan siirtomaa-ajan jälkeisiä tapahtumia. Siirtomaaisäntien Italian ja Iso-Britannian luomia valtarakenteita hyväksikäyttäen maassa nousi valtaan diktaattori Mohamed Siad Barre.

Somaliassa merkittävää valtaa käyttävät klaanit nousivat taisteluun Siad Barrea vastaan 1980-lopulla ja maa ajautua tähän päivään saakka jatkuneeseen sisällissodan ja sekasorron tilaan.

Eri klaanien välinen sisällissota veti mukaansa myös ulkovaltoja ja sai vähitellen myös uskonopillisen luonteen. Pian sen jälkeen kun maan johtavat sotapäälliköt ja poliitikot solmivat rauhan ja perustivat maahan väliaikaisen keskushallinnon vuonna 2004, nousivat islamistit valtaan lähes koko maassa ja aloittivat taistelun keskushallintoa vastaan.

Somalian konfliktissa on tätä nykyä monia osapuolia - klaaneja, ulkovaltojen tukemia aseistettuja ryhmiä, Afrikan Unionin sotilasoperaatio AMISOM:n sotilaita, ääri-islamistinen terroristijärjestö Al-Shabaab, sekä länsimaiden tukema Somalian väliaikaishallitus. Somalian konfliktissa on saanut surmansa jo yli miljoona ihmistä.

Kuka tällä hetkellä hallitsee Somaliaa?

Virallisesti maata on vuodesta 2004 asti hallinnut väliaikainen keskushallinto (Transitional Federal Government). Käytännössä se hallitsee kuitenkin vaan maan pääkaupunkia Mogadishua. Sen alaisuudessa toimii Somalian armeija, joka taistelee Keski- ja Etelä-Somaliassa monilla alueilla islamistijärjestö Al-Shabaabia vastaan Afrikan Unionin joukkojen tukemana.

Keski- ja Etelä-Somalian hallinta muuttuu päivä päivältä. Vaikka Al-Shabaab onkin viimeisen vuoden aikana kärsinyt merkittäviä sotilaallisia tappioita, hallitsee se edelleen suurta aluetta.

Islamistit ovat onnistuneet luomaan vakautta ja järjestystä klaanisotien riivaamille alueille, mutta elämä heidän hallitsemillaan alueilla ei ole ollut ruusuista. Sharia-lakia erittäin tiukasti tulkiten ihmisiä on kivitetty kuoliaaksi aviorikoksista ja varkailta on leikattu raajoja. Miehillä pitää olla parrat ja esimerkiksi musiikki ja urheilu ovat kiellettyjä.

Al-Shabaab julistautui tänä vuonna viralliseksi osaksi terroristijärjestö Al-Qaidaa ja on alkanut käyttää samanlaisia sodankäynnin taktiikoita, aloittamalla esimerkiksi itsemurhapommitukset julkisiin kohteisiin naapurimaissa Keniassa ja Ugandassa.

Myös Somalian pohjoisosissa väliaikaishallinnon ote horjuu. Somalimaan tasavalta julistautui itsenäiseksi vuonna 1991, mutta muut maat eivät tunnusta sen itsenäisyyttä. Somalimaata pidetään Somalian vakaimpana ja turvallisimpana osana, ja monet sieltä lähteneet somalipakolaiset ovat viime vuosina palanneet koteihinsa.

Somalimaalla on kuitenkin verinen rajakiista naapurialue Puntmaan kanssa, joka sekin on enemmän tai vähemmän itsevaltainen alue - tosin se ei ole Somalimaan tavoin julistautunut itsenäiseksi.

Puntmaan vakautta on viime vuosina vapisuttanut merirosvous, sillä sen rannikkoalueilta operoivat merirosvot ovat hyökänneet laivoihin jopa 2 000 kilometrin päässä Somalian rannikosta ja saaneet miljoonien dollarien arvosta lunnasrahoja länsimaisilta ja aasialaisilta kauppalaivoilta.

Mitä perustuslakiluonnoksen hyväksyminen merkitsee?

Väliaikaishallinnon mandaatti loppuu elokuussa 2012, johon mennessä maalle pitää saada pysyvä perustuslaki ja hallinto.

Tätä varten on kutsuttu koolle perustuslakia säätävä kokous (National Constituent Assembly), joka koostuu yhteensä 825 jäsenestä. NCA edustaa/pyrkii edustamaan laajasti koko somaliyhteiskuntaa: eri klaaneja, kansalaisjärjestöjä, diasporaa ja eri alueita.

Kokous hyväksyi 1.8.2012 ehdotuksen uudeksi perustuslaiksi 96% enemmistöllä. Perustuslakia säätävä kokous myös asettaa uuden parlamentin, joka lopullisesti hyväksyy perustuslain.

Perustuslaki on tärkeä siksi, että sen pohjalta päästään rakentamaan maahan pysyvää hallintorakennetta. Perustuslaki myös takaa aiempaa laajemmat ihmisoikeudet ja kieltää esimerkiksi tyttöjen ympärileikkaukset. Sen myötä Somalian parlamentin jäsenistä 24 % on naisia, mikä on sharia-lakia noudattavassa maassa varsin merkittävää.

Millainen on Somalian humanitaarinen tilanne? 

Somalian ruokaturva on kärsinyt jo pitkään sisällissodasta, keskushallinnon puutteesta ja kuivakausista. Vuonna 2011 tilanne kärjistyi pahimmilleen ja YK julisti osaan maasta virallisen nälänhädän. Yksi syy nälänhätään oli Al-Shabaab, joka estää avustusjärjestöjä toimittamasta ruoka-apua kuivuuden piinaamille alueille.

Maan humanitääristä tilannetta heikentää myös pakolaisuus. YK:n mukaan maan sisällä on ainakin 1,5 miljoonaa pakolaista ja olot pakolaisleireillä ovat erittäin huonot.

Suuri määrä pakolaisia on paennut myös maan rajojen ulkopuolelle, ja esimerkiksi Keniassa sijaitsevassa Dadaabin pakolaisleirissä asuu yli puoli miljoonaa somalipakolaista.

Al-Shabaan on laajentanut toimintaansa myös pakolaisleireihin ja kidnapannut niistä länsimaisia avustustyöntekijöitä.

Toisaalta tilanne pääkaupungissa Mogadishussa on parantunut armeijan karkotettua islamistitaistelijat kaupungista 2011 kesällä. Kaupunkiin on alettu järjestää lentoja, suurlähetystöjä on avattu uudelleen ja investoinnit ovat kasvussa. Itsemurhapommitukset ovat kuitenkin edelleen erittäin yleisiä ja oikeuslaitos toimii huonosti.