Keskustelemassa olivat helsinkiläinen vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto, vasemmistoliiton espoolaisääni Kari Uotila sekä nurmijärveläinen kokoomuksen Outi Mäkelä.

Suomen energiantuotantoa ohjataan kohti vähäpäästöisten energiamuotojen käyttöä. Hiilen ja maakaasun osuutta halutaan pienentää. Tilalle yritetään tuoda puun polttoa, tuulivoimaa sekä aurinkoenergiaa.

Korkeiden asumiskustannusten ja sähkölaskujensa kanssa painiskelevat pääkaupunkiseudun asukkaat ovat seuranneet uhkakuvia siitä, paljonko sähköstä pitää tulevaisuudessa maksaa. Keskiverto kaksion sähkölasku saattaa kauhuskenaarioiden mukaan nousta nykyisestä 150 eurosta yli 250 euroon. Keskiverto omakotitalon sähkölasku saattaa kohota 350 eurosta jopa 600 euroon.

Yksi rasitus lisää pääkaupunkiseudulle

Rivitalossa asuva vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto on nähnyt korotuksista matalampia arvoita. Silti hän yhtyy monen pääkaupunkiseutulaisen mielipiteeseen siitä, että korotukset tuntuvat äkkiseltään kovilta. Alanko-Kahiluodon mukaan energian hinta nousisi kuitenkin pitkällä aikavälillä vielä enemmän, ellei muutoksia nyt tehdä.

– Meidän sähköntuotanto ja lämmitys nojaavat aika pitkälti uusiutumattomaan energiaan, jonka veroton markkinahinta on heitellyt hirveästi viimeisten kymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi maakaasun hinta on välillä kolminkertaistunut ja kivihiilen hinta nelinkertaistunut.

Kerrostalossa itse asuva vasemmistoliiton Kari Uotila ei ole huolissaan omasta kukkarostaan, mutta paheksuu sitä, että työnantajien vapautettu kelamaksu maksatetaan raskaasti tavallisilla asukkailla vuokrissa ja asumiskustannuksissa.

– Tämä on erittäin ikävää siksi, että pääkaupunkiseutu kärsii liian korkeista asumiskustannuksista muutenkin. Meitä rasittavat korkeat asuntojen hinnat, korkeat vuokrat, erilaiset korjauskustannukset ja kiinteistöverot ja tämän päälle tulee vielä tämä nostava vaikutus.

Nurmijärveläinen omakotiasuja Outi Mäkelä toteaa, että sähkölämmitteisessä talossa muutos näkyy suoraan laskussa ja myös tuntuu kukkarossa.

– Toisaalta, kun Helsingin Sanomat mittasivat ihmisten mielipiteitä, niin kolme viidestä oli valmis siihen, että tämän tyyppiseen uudistukseen mennään. Uskon, että ihmiset ovat valmiita siihen, että tehdään hyviä tekoja ilmaston ja ympäristön puolesta.

Lisäeurot sähkölaskuun jo parissa vuodessa

Espoossa ja Helsingissä aletaan jo lähivuosina uudistaa nykyisiä energialaitoksia uusiutuvien energialähteiden käyttöä, erityisesti puun polttoa varten. Keskustelemassa olleet kansanedustajat ovat erilimielisiä siitä, tapahtuvatko muutokset liian nopeasti. Alanko-Kahiluoto huomauttaa, että muutoksesta on puhuttu jo parikymmentä vuotta ja sen toteutuksessa on oltu liian hitaita.

– Viime viikolla eduskunnassa keskusteltiin siitä, että valtio tulee apuun siinä, että kivihiiltä voidaan pääkaupunkiseudulla korvata puulla. Siihen tulee paitsi valtion investointitukea uusia tuotantolaitoksia varten, myös tuotantotukea. Siinä ei suinkaan mennä joka kohdassa veronmaksajan lompakolle.

Kari Uotila sen sijaan pitää muutoksia nyt huolestuttavan nopeina. Uotila muistuttaa, että Espoossa otettiin vasta viime syksynä Suomenojan voimalaitoksella käyttöön 200 miljoonan euron investoinnit, joilla päästiin kivihiilen käytön puolittamiseen ja öljynkäytön voimakkaaseen vähentämiseen.

– Rasitusta tuodaan tämän maakaasuverotuksen kautta liian nopeasti. Kyllä pitäisi saada kaikessa rauhassa investointeja kuolettaa ennen kuin näin suuria muutoksia tehdään. 90-luvun alussa haluttiin maakaasua lisää nimenomaan sen puhtauden vuoksi.

Vaihtoehtoiset lämmitystavat syyniin

Outi Mäkelä on huolissaan nykyisen tutkimustiedon riittävyydestä, kun ihmiset alkavat harkita vaihtoehtoisia lämmistysmuotoja.

– Hyvä, että ollaan nyt kärkipäässä ja toivottavasti ollaan myös järki päässä siinä, että tehdään asioita luotettavan tutkimustiedon pohjalta ja ajatellaan pitkäjänteisesti, eikä lähdetä tämän tyyppisiin muutoksiin kuin hehkulamppuasiat ja biodieselit ja muut.

Mäkelä toivoo, että nyt ei käy samoin kuin jätevesiasioissa.

– Pitäisi kysyä, kuinka hyvää tietoa meillä on näistä uusista teknologioista esimerkiksi maalämpöasioissa tai lämpöpumpuissa, vai onko tässä samanlainen riski olemassa, että meille kaupitellaan sellaisia laitteita, jotka eivät ole parasta a-luokkaa.

Ei joukkopakoa kehyskuntiin

Edustajat eivät usko ihmisten pakenevan kustannuksia pois pääkaupunkiseudulta.

Kahiluoto-Alanko on vasemmistoliiton kanssa samaa mieltä siitä, että vaikutukset pitää kompensoida kaikista pienituloisimmille.

– Mutta kaikille sitä ei voida kompensoida, koska silloin verolla ei olisi mitään vaikutusta.

Siitä edustajat ovat samaa mieltä, että vihreydestä pääkaupunkiseutu ei voi tinkiä, vaikka muutokset nopeita ovatkin. Mäkelän mielestä energiaverouudistus on myös mahdollisuus.

– Tästä tulee meille uusi Nokia. Energiatehokkaat teknologiat ovat Suomen vahvuus tulevaisuudessa.