Vihreiden varapuheenjohtaja Jyrki Kasvi ihmettelee, mitä Väyrysellä on kongolaisia naisia ja lapsia vastaan. Kongolaiset kiintiöpakolaiset ovat käytännössä olleet Ruandan pakolaisleireiltä tulevia, järjestelmällisesti pahoinpideltyjä ja raiskattuja naisia lapsineen. Lisäksi he ovat kotoutuneet sijoitusmaihinsa hyvin, toisin kuin Väyrynen väittää, Kasvi kirjoittaa.

Hän muistuttaa, että kiintiöpakolaiset ovat nimenomaan kansainvälisten sopimusten ja inhimillisyyden Suomelta edellyttämiä "täysin 100 % laillisia maahanmuuttajia".

Vasemmistoliiton puoluesihteeri Sirpa Puhakka puolestaan sanoo, että Väyrysellä on huonosti harkittuja perusteita pakolaisten vähentämiselle. Puhakan mukaan pakolaisten kotouttamisen hoitamisessa on syytä katsoa peiliin, sillä hallitus ei ole satsannut siihen riittävästi varoja.

Vasemmistoliiton mukaan Suomen on pidettävä kiinni vähintään 750 pakolaisen kiintiöstä, Puhakka kirjoittaa. Viime vuonna Suomi jäi alle kiintiöstään.

Pääministeriehdokas pakolaiskiintiön kimpussa

Väyrynen ilmoitti tiistaina esittäneensä hallituksen piirissä pakolaiskiintiön vähentämistä ja vastustaneensa kongolaisten pakolaisten vastaanottamista ministerivaliokunnassa.

Keskustan puheenjohtajaksi ja samalla pääministeriksi pyrkivän Väyrysen mukaan Suomen pakolaiskiintiö on jo suhteellisesti yksi EU:n ja koko maailman suurimmista. Jos kiintiötä pienennettäisiin, säästyvillä rahoilla voitaisiin lisätä YK:n pakolaisjärjestöjen tukea. Kongolaispakolaisten kohdalla ongelmana ovat hänen mukaansa kotoutumisongelmat.

Väyrynen sanoo myös, ettei saanut muilta ministereiltä tukea ehdotuksilleen.

Keskustelu pakolaiskiintiöstä alkoi kokoomusnuorten puheenjohtajan Wille Rydmanin haastattelusta. Rydman kertoi Helsingin Sanomissa kannattavansa kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta luopumista. Kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen kertoi samassa jutussa, ettei Rydman edusta puolueen linjaa.