Tiede

Viikko tieteessä: Tulostettuja kehonosia ja pariskuntien yhteinen vastustuskyky

Tieteen suurimpia saavutuksia ja ihmeellisimpiä löydöksiä viikon varrelta.

Kuvakollaasi viikon aiheista.
Kuva: Katexic Publications, Reuters TV, Roman Pilipey / EPA, Yle Uutisgrafiikka

Tulostettuihin ihmisen osiin kasvoi verisuonisto

Yhdysvaltalaiset tutkijat valmistivat 3d-bioprintterillä luuta, rustoa ja lihasta. Kun osat siirrettiin eläinmalleihin, niihin kasvoi verisuonisto. Näin toive biologisten varaosien valmistamisesta ihmiselle edistyi aikamoisen loikan. Aiemmin 3d-printterillä tehdyt siirteet ovat olleet liian hauraita, että kestäisivät kirurgisia toimenpiteitä. Ryhmän kehittämä bioprinttausmenetelmä pystyy tulostamaan puuttuvaa kudosta suoraan potilaan magneettikuvista.

3D tulostustekniikalla tehty korvalehti.
Yhdysvaltalaiset tutkijat valmistivat 3d-bioprintterillä muun muassa pienen korvalehden. Kun se istutettiin rottaan, korvaan kasvoi verisuonisto. Kuva: Reuters TV

Eläin heräsi eloon 30 vuoden jäädytyksen jälkeen

Karhukainen on luonnon kummajainen: aiemmissakin tutkimuksissa karhukaislajeista on havaittu, että niitä on melkein mahdotonta saada hengiltä tai että ne muuttuvat lasimaiseksi jonkin vaaran uhatessa.

Uusin havainto on 0,2 millin mittaisesta Acutuncus antarcticus -karhukaisesta, joka oli 30 vuotta jäissä. Eläin heräsi tutkijoiden silmien alla eloon. Se pystyi jopa lisääntymään. Karhukaiset olivat peräisin jäisestä sammalnäytteestä, joka oli otettu talteen lokakuussa 1983 Etelämantereelta.

Toukokuussa 2014 sammal sulatettiin ja näytteestä otettiin kaksi yksilöä ja yksi muna, jotka pantiin kasvamaan ravintoalustalle. Toinen täysikasvuisista karhukaisista ja munasta kuoriutunut poikanen selviytyivät ja onnistuivat lisääntymään.

Karhukainen.
Karhukaiset ovat 0,1-1,5 millimetrin kokoisia eläinkunnan selviytyjiä. Niitä tunnetaan noin 750 lajia, ja niitä tavataan ympäri maailman. Kuva: Katexic Publications / CC BY 2.0 / creativecommons.org/licenses/by/2.0/

Parisuhde yhdenmukaistaa puolisojen vastustuskykyä flunssalle ja mahataudeille

Ihmisen immuunipuolustus on melko yksilöllinen, mutta yhteiselo toisen ihmisen kanssa vähentää eroja, kertoo belgialais-brittiläinen tutkimus. Tutkimuksen mukaan yhdessä elävillä ihmisillä erot tasaantuvat jopa 50 prosenttia. Suurinta vaikutus oli yli 40-vuotiailla.

Syyksi arvellaan ainakin sitä, että pariskuntien elämäntyyleillä on tapana lähentyä toisiaan. Myös suolistobakteereilla on havaittu olevan taipumus yhdenmukaistua yhdessä asuvilla. Syyksi epäillään asuntojen pölyä tai mikrobeja – ja pikkulasten vanhemmilla vauvan vaipanvaihtoa.

Pariskunta halaa lumisessa puistossa.
Kuva: Roman Pilipey / EPA

Hometalojen aiheuttamat oireet voivat johtua bakteerimyrkyistä

Hometaloissa esiintyvä bakteerimyrkky amylosiini vaikuttaa jo pieninä pitoisuuksina valkosolujen toimintaan. Valkosolujen häiriön tiedetään aiheuttavan esimerkiksi kuumetta, mutta oireet voivat olla myös hyvin vaihtelevia.

Tutkimuksen mukaan valkosolut eivät pysty normaalilla tavalla poistamaan amylosiini-yhdistettä. Sen sijaan kehoon jää tulehdustila jopa pitkäksi aikaa.

Amylosiini pärjää hyvin bakteerien välisessä kilpailussa ja sitä on vaikea poistaa hometaloista. Se imeytyy huonekaluihin ja tapetteihin, josta sitä on lähes mahdotonta poistaa.

Porslahdentien asuntojen kattorakenteissa näkyy kasvustoa.
Talon katossa näkyy homekasvustoa. Kuva: Yle

Tuoreimmat aiheesta: Tiede

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä