Suonenjoella kokeillaan tänä kesänä viinirypäleiden kasvattamista syötäväksi. Lisäksi Etelä-Karjalaan on suunnitteilla iso, 1 500 taimen viljelmä. Suomen Viininkasvattajat ry:n mukaan viininviljely on yleistymässä.

- Ahvenanmaalla on puolen hehtariin tila, jossa on pari tuhatta viinintainta. Se on suurin tila, jonka tiedän. Useamman sadan taimen viinitarhoja on muutamia, Viininkasvattajien varapuheenjohtaja Ari Markkula listaa.

Markkula uskoo viininviljelyn yleistyvän Suomessa, jopa viinintuotannoksi asti 5 - 10 vuoden sisään.

- Kaikki kasvattaminen vaatii kokeilua, mikä vie aikansa. Isojen tarhojen vaatimille investoinneille on varmasti kynnys, ainakin kaupallisilla tavoitteilla.

Markkulalla on omakätistä kokemusta viininkasvattamisesta. Suotuisissa olosuhteissa voi saada hyvänkin sadon.

- Kasvattamiseen liittyy Suomessa kaksi isoa kysymystä: miten köynnös selviää talvesta ja ehtivätkö rypäleet kypsyä kesän aikana. Kevät- ja syyshalloilta suojaaminen on ensiarvoisen tärkeää, Markkula neuvoo.

"Oikeaan" viiniin pitkä matka

Teiskon viinitila toi viime syksynä markkinoille suomalaisista rypäleistä tehdyn hedelmäviinin. Oikeaan suomalaiseen rypäleviiniin on pitkä matka.

- Teiskon viini on tehty hedelmäviinin tavoin. Harvasta lajikkeesta saa rypäleitä niin paljon, että saataisiin puhtaasti rypäleviiniä, Markkula tarkentaa.

Suomalaisen rypäleviinin tuotantoa mutkistaa myös EU-lainsäädäntö. EU:n mukaan Suomi ei ole viinimaa, minkä vuoksi suomalaisen viinipullon etiketissä ei voi koskaan lukea "rypäleviini".

- Mutta varmasti Alkosta ja viinitiloilta saa viiden tai kymmenen vuoden päästä enemmänkin tuotteita, jossa on käytetty suomalaisia viinirypäleitä. Sitä paitsi rypäleen yhdistäminen marjoihin tai muihin hedelmiin tuo uusia makuja ja aromeja. Tässä olisi paljon mahdollisuuksia suomalaisille viinintuottajille, Markkula vinkkaa.

Kokeilu kannattaa kotipuutarhassakin

Suotuisia kasvuolosuhteita löytyy Suomesta etenkin saaristosta ja länsirannikolta, mutta myös Sisä-Suomesta.

- Vaasan korkeudella Pohjanmaalla on isompi tarha, mutta siellä poikkeuksellinen mikroilmasto. Muuten pohjoisempana on käytettävä kasvutunnelia, kasvihuonetta tai talon seinustaa apuna hallan torjunnassa.

Omalla pihallaankin voi kokeilla viininviljelyä.

- Taimia saa ihan tavallisistakin taimikaupoista. Lajikkeita ei vaan ole kovin paljoa tarjolla ja tietoa kasvattamisesta on vähän saatavilla. Viininkasvattajien sivuilta löytyy jotain apua, viininkasvattaja neuvoo.

Markkulan mukaan oikealla lajikkeella suotuisissa olosuhteissa kotipuutarhurikin voi saada parista köynnöksestäkin kymmeniä kiloa rypäleitä.