Etelä-Karjala |

Viiruasvaltointi säästää paljon rahaa

Läheskään kaikkia teitä ei nykyisin enää asvaltoida koko leveydeltään, vaan uutta pintaa saavat vain kuluneiden urien kohdat. Urien paikkaus maksaa vain kolmasosan verrattuna siihen, jos tie asvaltoitaisiin kokonaan.

urapaikkausta asvaltissa
Helsingintie Lappeenrannassa sai tällä viikolla uudet vauhtiraidat.

Kustannussäästö on suurin syy siihen, miksi asvalttiteitä paikataan vain kuluneiden urien kohdalta. Liikenneviraston laskelmien mukaan maantiellä neljän uran paikkaamisen kustannukset ovat kolmasosa verrattuna siihen, jos tie asvaltoitaisiin kokonaan. Urien kulumisen takia uusittavia teitä ovat kaikkein vilkasliikenteisimmät tiet, kuten valta- ja kantatiet.

Lappeenrannan kaupungin tiemestari Matti Himmin mukaan säästöt eivät kaupunkialueella ole ihan yhtä suuria, mutta erittäin merkittäviä joka tapauksessa. Rahan lisäksi hyötyjä on runsaasti.

- Urien paikkaaminen uudella asvaltilla helpottaa talvikunnossapitoa, nopeuttaa asvaltoinnista aiheutuvaa haittaa muulle liikenteelle ja vähentää myös asvaltoinnin hiilijalanjälkeä.

Säästyneellä rahalla saadaan asvaltoitua enemmän.

- Kun rahaa kuluu tieneliömetrille vähemmän, niin samalla rahalla voidaan käsitellä pitempiä katuosuuksia, toteaa Himmi.

Paikkauksen voi tehdä kolme kertaa

Nykyisin urien paikkaus sujuu asvaltointiporukalta nopeasti. Paikkausta tehdään yksi ura kerrallaan, jolloin muu liikenne mahtuu ohi.

- Urien asvaltoiminen häiritsee vähemmän muuta katuliikennettä kuin se, että katu asvaltoitaisiin koko leveydeltään.

Ikuisesti asvalttia ei pysty uusimaan pelkästään uria korjaamalla. Tiemestari Matti Himmin mukaan paikkaus voidaan tehdä korkeintaan kolme kertaa.

- Bitumi kovettuu ja sen seurauksena voi alkaa tapahtua rapautumia. Kun rapautuminen alkaa, sitä on vaikea hallita ja sen korjaaminen hätätyönä on kallista.

Lappeenrannassa on urakorjaus tehty hyvällä menestyksellä kaksi kertaa ja sen jälkeen aina erikseen mietitty, tehdäänkö vielä kolmas paikkaus vai vedetäänkö jo kokonaan uusi pinta päälle, kertoo Matti Himmi.

Teiden päällystämistä joka vuosi uudella asvaltilla hillitsee myös se, että katujen reunakivetykset tulisivat helposti vastaan, kun aina vedettäisiin kokonaan uusi asvaltti entisen päälle.

Mustat viirut näkyvät pinnassa vuoden verran.

- Kun musta bitumi kuluu pinnasta pois, vaatii tarkkaa silmää, että erottaa millä pinta on korjattu, pohtii tiemestari Matti Himmi.

Kommentoi aihetta

(7 kommenttia)

Kirjoita uusi kommentti

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty toimitukseen. Julkaisemme kommentteja arkisin klo 07-17 välisenä aikana.

Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

Espoosta vaan moro

Ilmoita asiattomasta kommentista

Hieno homma.

Vähemmän hieno homma, että motoristien pitää olla erityisen tarkkana tällaisten paikkausten kanssa - koskaan se reuna ei ole niin tasainen, etteikö tuntuisi ohjauksessa.

On tämä Suomen meininki kaikkine säästötoimineen mennyt vaan aika naurettavaksi. Liikenteeltä kerätään suurempia verosummia kuin koskaan aiemmin, mutta takaisin liikenteen hyödyksi varoja ohjataan vähemmän ja vähemmän.


Make

Ilmoita asiattomasta kommentista

Ja kaiken lisäksi saumakohta alkaa nopeasti rikkoutua, jolloin alkaa lentää asfaltinkappaleita tuulilasiin ja ajovalojen umpioihin



Terveisiä Hölmölästä

Ilmoita asiattomasta kommentista

Maantieliikenne tässä hölmöjen luvatussa maassa on täysin järkeä vailla. Yksityisautoilijat rouhivat nastarenkaillaan asfalttipinnat täysin piloille jo lokakuusta alkaen ja jatkuen vappuun saakka. Samaan aikaan tien "kunnossapitäjät" kylvävät tonnikaupallla suolaa lisäten kulumista jopa kymmenkertaiseksi kuivaan keliin nähden. Tulos: tiet ovat kurarännejä 7 kk vuodesta. Kun tulee yksikin lumipyry, niin rekat ovat jumissa jokaisessa ylämäessä, koska auraukseen ei ole panostettu yhtään, ainoastaan loputtomaan suolan kylvöön.

Tampereella Suolatie, jota myös Kekkosen-Paasikiven tieksi kutsutaan, on päällystetty koko leveydeltä jokaikinen alkusyksy. On siinä palanut veronmaksajien euro poikineen vuosittain. Tie on ollut hyvässä kunnossa vain kuukauden, ja taas on alkanut nastajyrsintä. Suolaa on kylvetty heti, jos vain yksi senttikin on satanut lunta. Ja taas keväällä on 5 cm syvyiset urat tiessä, joista kärsitään koko kesä. Mitä ihmeen järkeä tämmöisessä touhussa oikein on?


Kengät kurassa

Ilmoita asiattomasta kommentista

Nimenomaan tuota suolan kylvämistä ei voi ymmärtää!

Suomessa hoidetaan tiestöä kuin Pietarissa kaksikymmentä vuotta sitten - suolalla.

Suolalla saadaan aikaan vain kamala niljakas mössö jään pintaan ja mössön alle petollinen muhkurainen jää, jossa on kiva nilkat nyrjäyttää tai autolla luistella.

Mitä jos yhden talven ajan kokeiltaisiin tiestön hiekalla hiekottamista ja aurausta?


Prätkäjätkämustassanahassa

Ilmoita asiattomasta kommentista

Niin, erittäin VAARALLISTA moottoripyöräilijöille. Kyllä asia on niin, että koko ajan liikenneturvallisuudesta paasataan tien käyttäjille ja erityisesti yksityisautoilijoille, mutta tienpitäjän ja yhteiskunnan osuus "unohtuu" kokonaan. Hyvä esimerkki vanha 1-tie, todellinen tappaja, mutta eipä vasemisto tai vihreät siihen olisi vieläkään moottoritietä sallineet. Joka muuten säästää jopa 7 - 10 ihmishenkeä joka vuosi. Joka ikinen vuosi. Veroja kerätään 7 - 8 MRD€ joka vuosi, mutta tieliikenteeseen investoidaan alle 1 MDR!


Tuoreimmat aiheesta: Etelä-Karjala

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä