Suomalaisia kiehtovalla Vienan alueella Venäjän Karjalassa on alettu palauttaa perinteistä viisikielistä kannelta alkuperäisille syntysijoilleen. Vuokkiniemessä on avattu soitinverstas, toinen on suunnitteilla Uhtualle (Kalevalaan), ja parikymmentä pienkannelta on toimitettu Suomesta vienalaisten lasten ja nuorten käyttöön.

A-studio oli paikalla seuraamassa, kun kansanmusiikin tohtori Arja Kastinen veti Uhtualla kantelekurssin parillekymmenelle vienalaislapselle. Kahdessa päivässä lapsiryhmä harjoitteli Kastisen opastuksella kymmenminuuttisen esityksen, jossa kahden lauluteeman ohella kuultiin lasten omaa improvisointia, kanteleen soittoa jousilla ja myös muita perinnesoittimia.

Uhtualla kuultiin näin uudestaan laulettuna - ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin - Lönnrotin samalla paikkakunnalla vuonna 1835 muistiin merkitsemä runo: Sillan kullasta kutoisin, hopiasta huolittaisin.

Sanojen oppiminen oli lapsille työlästä, sillä Uhtuallakin valtakieli on venäjä. Monet lapsista ovat olleet oppimassa karjalaa kerhoissa eli ns. kielipesissä, ja suomen kieli on koulujen lukujärjestyksessä. Silti nämä kielet jäävät helposti kaikkialla kaikuvan venäjän varjoon.

Paikalliset viranomaiset ovat viime vuosina suhtautuneet torjuen pelkästään karjalankielisten lastentarhojen toimintaan. Karjalan tasavallan uusi päämies Aleksander Hudilainen on kuitenkin tehnyt myönteisiä avauksia kielivähemmistöjen suuntaan, joten tulevan kehityksen suuntaa voi vain arvailla.

Vanha kyläkulttuuri ahtaalla

Suomalaiset koettavat joka tapauksessa edistää pienkanteleen soittoa. Vienan kulttuuria vaalivan Juminkeko-säätiön keulamies Markku Nieminen kertoo, että suunnitteilla on laulutaitaja Ontrei Malisen mukaan nimetty kantelereitti, joka kulkisi Vienan keskeisten kulttuurikohteiden kautta.

Perinteinen kantele joutui ahtaalle jo ennen neuvostoaikaa, kun haitari lisäsi kylissä suosiotaan, suomalaiset kansanperinteen tutkijat ostivat kanteleita Suomen museoihin ja lopulta neuvostovallan väestönsiirrot, kylien autioittaminen ja vähemmistökansallisuuksien vaino saattoivat vanhan kyläkulttuurin ahtaalle.

Sommelo-festivaalin myötä kanteleet kaikuivat myös Haikolan kylässä, perintökohteessa joka oli jo kokonaan autioitua kun se monen muun pienasutuksen tavoin luokiteltiin neuvostokaudella "perspektiivittömäksi".

Nyt Suomen ja Euroopan unionin tuki sekä talkoilla tehty työ ovat elvyttäneet Haikolaa. Kylään on kohonnut ulkoisesti vanhan mahtitalon kaltainen kulttuurikeskus, joka antoi soitto- ja suojapaikan myös Sommelon monille soitoille, lauluille, luku- ja tanssiesityksille. Kuvankaunista saarikylää nimittäin huuhteli juuri konserttipäivänä tämän kesän tuttu vieras, rankkasade.

A-studio kertoo kanteleen paluusta Vienaan kello 21 TV1:ssä.

A-studio / Jyrki Saarikoski