Villi lupiini on kaunis, mutta kutsumaton vieras
Lupiini tuotiin Eurooppaan Pohjois-Amerikasta ja hyvin ne ovat täällä Suomessakin viihtyneet. Alkuun lupiineja ihailtiin puutarhojen lisäksi teiden varsilla. Nyt ne ovat levittäytyneet jo sinnekin, missä ne vievät elintilaa muilta kasveilta.
Hernekasveihin lukeutuva lupiini, eli komealupiini on yksi Suomen haitallisista vieraslajeista. Se on levinnyt massamme aina Oulun korkeudelle asti. Lupiinin tekee kiusalliseksi sen monivuotisuus ja siementen runsaus.
Pohjois-Karjalan Marttojen puutarhaneuvoja Maarit Sallinen-Uusoksa tunnustaa, että lupiini on kaunis kasvi, mutta toivoisi, että se ei leviäisi enää laajemmin suomalaisille niityille ja teiden varsille:
- Sen leviämistä pitäisi pyrkiä rajoittamaan kaikin keinoin, sillä se köyhdyttää niin kasvivalikoimaa kuin hyönteislajistoakin .
Lupiinin hävittäminen vaatii pitkäjänteisyyttä
Lupiinin hävittäminen ei ole helppoa, sillä yksikin kasvi voi tuottaa jopa 100 siementä.
- Siemenet kehittyvät kukinnon sisään, joten jos haluaa niittää lupiinit pois, niin se tulisi tehdä ennen siementen muodostumista, jotta uutta kasvustoa ei pääsisi leviämän. Siemen tunnistaa kukinnon ruskettumisesta ja kovettumisesta
- Nimenomaan se siementäminen täytyisi estää jollakin tavalla. Suuri esiintymä niittämällä kukinnon loppuvaiheessa ja pienempi esiintymä repimällä kasvi juurineen maasta, kertoo Maarit Sallinen-Uusoksa.
Niitetyt lupiinit pitää esimerkiksi kompostoida. Komealupiinin hävittäminen ei onnistukaan hetkessä. Niittäminen ei nimittäin hävitä lupiinia, mutta hidastaa sen leviämistä. Sen torjuntatyö voi siten viedä useitakin vuosia.
Haitalliseksi lupiinin tekee kyky juurinystyröidensä bakteerien avulla sitoa ilman typpeä ja sitä kautta rehevöittää kasvualustaa. Sen seurauksena alkuperäiset niittykasvit eivät pärjää kilpailussa maan ravinteista.
Lupiini on monivuotinen kasvi ja sen väri vaihtelee sinisestä violettiin ja vaaleanpunaiseen tai jopa valkoiseen. Kukinta-aika on kesä – heinäkuussa.
Tuoreimmat aiheesta: Pohjois-Karjala
Tonttikiista 1920-luvulta: Suojeluskunta voitti taistelun Pielisjoen linnasta Joensuussa
Kunnalliset tontti- ja kaavoituskiistat ovat tätä päivää, mutta on sitä osattu olla napit vastakkain ennenkin. Mielenkiintoinen esimerkki tästä on 1920-luvulla käyty taistelu Pielisjoen pienoisessa saaressa sijaitsevasta tontista ja sillä seisoneesta viljamakasiinista Joensuussa. Vastakkain olivat Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiiri ja Joensuun kaupunki. Suojeluskunta voitti.
Kiteeläiset eivät niele suurpankkia - "Miksi lähteä venettä kaatamaan?"
Vaikka kiteeläisille on varattu yhdessä juukalaisten kanssa enemmistö suunnitellun suurpankin kaikkiin hallintoelimiin, ei pankkien yhdistäminen maistu osalle Kiteen Osuuspankin väestä sitten millään.
Nuorisotakuu yskien käyntiin - kolmannes jää toimien ulkopuolelle
Pohjois-Karjalassa huhtikuussa päättyneistä nuorten työttömyysjaksoista vajaa kolmannes johti työllistymiseen. 208 nuorta jäi kokonaan toimenpiteiden ulkopuolelle.
Lyhytkin urakka voi olla väylä pidempään työsuhteeseen
Pitkäaikaistyötöntä ei kosketa se, onko työ palkkatuettua vai ei, työllistämishankkeeseen kuuluvaa vai ei. Tärkeintä on, että työtä löytyy edes lyhyeksikin aikaa.
Kaivosyhtiö sai uraaninetsintäluvan - vastustajat rustaavat valituksia
Euro Skandinavian Uranium sai Tukesilta luvan jatkaa uraanin etsintää Joensuun ja Kontiolahden alueilla. Uraanikaivosten vastaisen kansanliikkeen mukaan päätös on lainvastainen eikä siinä oteta huomioon ympäristölainsäädäntöä.
Työttömyys pitää Pohjois-Karjalaa otteessaan
Pohjois-Karjalan työttömyystilanne on edelleen Suomen synkin. Vaikein tilanne on Lieksassa, Tohmajärvellä ja Juuassa.
10 vuotta vanha valtuustoaloite heräsi henkiin Ilomantsissa
Ilomantsilaisen Seppo Lehtisen 10 vuotta vanha valtuustoaloite kalojen kutupaikkojen ennallistamiseksi Koitajoella nytkähti eteenpäin. Kunnanhallitus päätti viimein näyttää vihreää valoa joen ennallistamisprojektille.
Pohjois-Karjalan osuuspankkifuusio riippuu Kiteestä
Pohjois-Karjalan kolmen paikallisosuuspankin yhdistyminen ratkeaa tiistai-iltana. Ennakkoarvailujen mukaan yhdistyminen on kiinni Kiteen edustajistosta, jossa on eniten soraääniä yhdistymisen osalta.
Metsästäjä: Suuret uroskarhut talsivat turvaan Venäjälle
Tuoreimman Metsästäjä-lehden mukaan suurin osa Itä-Suomen uroskarhuista viettää talvensa Venäjän puolella. Isot otsot talsivat Venäjälle jo syyskesällä, joten ne ovat turvassa rajan takana silloin, kun karhujahti esimerkiksi Pohjois-Karjalassa käynnistyy.
Riikinnevan polttolaitoshanke hakee 12 miljoonaa valtiolta
Itäsuomalaiset jäteyhtiöt suunnittelevat täydellä tohinalla yhteistä jätteenpolttolaitosta Leppävirralle. Varsinainen investointipäätös tehdään loppusyksystä. Polttolaitoksen avulla asukkaille luvataan tarjota edullinen ja ympäristöystävällinen jätehuolto.
