Kiuruvedellä Ylä-Savossa villiyrtti-bisneksen kanssa on touhuttu jo muutamia vuosia. Yli kolmasosa paristasadasta villiyrtteihin koulutetusta poimijasta toimittaa säännöllisesti siankärsämöitään, voikukkiaan, vesiheiniään tai ketunleipiään vastaanottoasemalle. Sieltä tuorekuljetukset lähtevät pääkaupunkiseudun ravintoloihin.

Nyt innostus on levinnyt koko maahan. Kiuruveden kaupungin yrttihankkeen koulutussuunnittelija Toini Kumpulainen on saanut kiertää maata etelästä pohjoiseen.

Yläsavolaiset poimijat keräävät yli 20 kasvia kesän mittaan. Jo nyt voidaan kerätä metsäorvokkia, vadelman lehtiä, suolaheinää ja monta muuta villiyrttiä. Samaan aikaan puutarhoissa kasvu on vasta alussa.

Villiyrttien käyttöä pyritään kuitenkin myös tuotteistamaan niin, että käyttö saataisiin ympärivuotiseksi.

- Esimerkiksi Lapissa on keväällä ja syksyllä turisteja paljon. Nyt halutaan tällä tuotteistamisella, että myös joulupöydästä löytyisi voikukan nuppua tai maitohorsmaa, marinadeissa tai missä muodossa milloinkin, Kumpulainen kaavailee.

Kokkikurssilla mesiangervoherkkua

Kiuruvedellä pidetään myös ruoanvalmistuskursseja, joilla opastetaan ja kehitellään villiyrttien käyttöä. Viikonlopun kurssilla ravintolan keittiössä villiyrttien mahdollisuuksiin tutustui parikymmentä yrittäjää, keruutuotetarkastajaa, ravintoneuvojaa, 4H-neuvojaa.

Opastajana keittiössä toimi helsinkiläisen ravintola Juuren keittiömestari Jukka Nykänen. Tavoitteena oli osoittaa villiyrttien käyttökelpoisuus ja monikäyttöisyys. Kurssilaiset valmistivat esimerkiksi mesiangervo- creme brûleeta, koiranputki-pähkinävoita, nokkosjuustoskonsseja…

Nykäsen mielestä tuotteistamisen tavoitteena tulisi olla, että puhtaasta luonnosta peräisin olevia ilmaisia villiyrttejä ei pidettäisi vain kuriositeettina.

- Että ne olisivat normaali raaka-aine kaikkien muiden raaka-aineiden joukossa. Niitä voidaan käyttää säilöttyinä tuotteina, kuivattaa ja jauhaa, käyttää mausteena tai ihan ruoan ominaisuudessa. Ei pitäisi rajata mitään, Nykänen ehdottaa.