Kyläkouluverkon jyrkkä alasajo alkoi 90-luvun lamasta. Lakkautukset ovat jatkuneet kiivaina myös nousukauden läpi. Parissa vuosikymmenessä Suomesta on kadonnut miltei kaksi tuhatta koulua.

- Pienistä kyläkouluista on lakkautettu peräti 65 prosentia, kertoo tutkija Outi Autti Oulun yliopistosta.

Vuonna 1991 Suomessa oli 2093 pientä koulua, vuonna 2009 enää 738. Lapissa ja vanhassa Oulun läänissä lakkautuksia on muuta maata runsaammin, ja jäljellä on vain neljäsosa pienistä kouluista. Vanhassa Oulun läänissä suurimpia menettäjiä ovat olleet Kainuu ja Koillismaa, viime aikoina alueen eteläosat.

Säästölaskelmat ontuvat

Aluksi perusteena oli poismuutto, mutta nykyisin koulujen lakkautuksia perustellaan säästöillä, eikä lapsimäärä ole niin ratkaisevaa.

Säästöinto leviää jo ruuhka-alueille kuten Ouluun, joka suurentaa koulukokoa tuntuvasti. Lakkautuslaskelmat eivät usein ota huomion kaikkea. Koulutoimen sisällä kirjattu säästö ei näy koko 'konsernin' tasolla, sillä kustannuksia siirtyy toisille osastoille.

- Aina olisi mietittävä, kun koulu lakkautetaan, missä säästö on. Kun koulutilan käyttö loppuu, mikä on seuraava vuokralainen ja minkälaisia kustannuksia siitä tulee, pohtii Uuden Oulun yhdistymishallituksen puheenjohtaja Kyösti Oikarinen.

- Onneksi liitoskunnissa on tehty jo aika paljon tätä työtä. Toivon, että Uudessa Oulussa koulukeskustelu ei muodostu niin traumaattiseksi ja dramaattiseksi, kuin se yleensä tahtoo olla. Useissa kuntaliitoksissa reuna-alueilla koetaan, että lupaukset on petetty.

Kyläkouluverkko tuhoutumassa

Tutkija Outi Autti Oulun yliopistosta katsoo Eeva Kaisa Hyry-Beihammerin kanssa tekemiensa tutkimusten pohjalta, että koulujen lakkauttamispäätöksistä puuttuu arvokeskustelua ja kattavia laskelmia. Heidän mielestään Pohjois-Suomen kyläkouluverkko on tuhoutumassa.

- Esimerkiksi Pudasjärvellä lakkautettiin kuusi kyläkoulua vuonna 2009. Puoli vuotta lakkauttamisen jälkeen tehtyjen laskelmien mukaan säästöjä ei ollutkaan syntynyt. Kuljetuskustannukset olivat niin suuret, että se ei kerta kaikkiaan ollut hyvä ratkaisu!

- Kyläkoululla on hirveän suuri merkitys koko kyläyhteisölle. Myös lasten etu unohtuu laskelmista aina. Koulut ovat kylän kulttuurikeskus, siellä järjestetään juhlia, pidetään kansalaisopistoa, kirjastoa ja harrastekerhoja, muistuttaa Outi Autti.

Kyläläisiä ei kuunnella

Pienten koulujen lakkauttamisessa kyläläisiä kuullaan, mutta ei kuunnella. Pudasjärvellä kyläläiset järjestivät turhaan mielenosoituksia keväällä 2009.

- Lapset eivät pysty puolustautumaan, aikuisten on toimittava. Laskelmat osoittautuivat virheellisiksi, mutta eihän meille niitä ole annettu julki, kertoo kouluja aktiivisesti puolustanut emäntä Sisko Alatalo Pudasjärveltä.

- Vips vaan, ja koulu on kadonnut. Yleensä kyläläisille ei anneta edes aikaa tutkia kunnolla lakkautuspäätöksen perusteluja. On huolestuttavaa, kuinka demokratia voi olla näin rapautunutta, ihmettelee Outi Autti.

Kahden ja ja puolen tunnin koulumatkat

Ennen kouluja oli noin viiden kilometrin välein, nyt joka neljäs alakoululainen kyyditään kauas kouluun ja takaisin autoilla. Jopa kahden- ja puolen tunnin koulumatka voi koostua kävelystä, odottelusta, lyhyestä taksikyydistä ja pitkästä bussikyydistä - ja sama takaisin kotiinpäin.

- On tärkeää, että pienille koululaisille jäisi illalla aikaa muuhunkin kuin käydä kiireesti nukkumaan läksyjen jälkeen. En toivo, että kouluverkko supistuu niin, että monissa kunnissa on vain yksi koulu, sanoo lääninsivistysneuvos Pertti Kokkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.