Viranomaiset etsivät ratkaisuja Savonlinnan karhuongelmiin
Savonlinnan, Kerimäen ja Punkaharjun rajapisteessä liikkuu ainakin viisi karhua, jotka mellastavat roskapöntöillä. Viranomaiset pohtivat tiistaina yhdessä mitä asialle pitäisi tehdä.
Savonlinnan seudun lukuisat karhuhavainnot ovat koonneet useat eri viranomaiset pohtimaan ratkaisuja kohtaamisiin karhujen kanssa. Karhuhavaintoja on ollut Savonlinnassa ja sen lähialueilla tänä kesänä niin paljon, että Suomen ympäristökeskus kutsui muun muassa riistanhoitoyhdistyksen ja poliisin keskustelemaan mitä asutuksen keskelle tulevien karhujen kanssa pitäisi tehdä.
- Ympäristökeskukselle selvitetään tässä tilaisuudessa minkälaisia kohtaamisia karhujen ja ihmisten välillä on ollut ja miten paljon niitä on ollut. Ympäristökeskus haluaisi löytää ratkaisuja siihen, miten näitä epämieluisia kohtaamisia voisi vähentää - estämään niitä tuskin pystyy. Etsitään siis ihan ratkaisukeinoja miten toimitaan kun näitä kohtaamisia tapahtuu, Savonlinnan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Esa Hinkkanen kertoo.
Poliisilain mukaan ihmisille merkittävää häiriötä tai uhkaa aiheuttava karhu voidaan lopettaa. Tämän päiväisessä tilaisuudessa on tarkoitus keskustella myös siitä, voisiko poliisilla olla yhtenäinen, etukäteen sovittu linja siitä, milloin karhun voi lopettaa, Hinkkanen kertoo.
Poikkeuksellinen karhutilanne
Kohtaamisia ihmisten ja karhujen välillä on ollut lukuisia etenkin Punkaharjun, Kerimäen ja Savonlinnan rajapisteessä. Karhuja on nähty Savonlinnassakin asutusalueilla, muun muassa Nätkillä ja Viuhonmäessä.
- Alueella on ilmeisesti liikkeellä ainakin viisi karhua. Yksi joukkio on emä ja sen kolme vuoden vanhaa erauspentua. Näiden lisäksi on ainakin yksi tai kaksi aikuista yksilöä, Hinkkanen kertoo.
Ei ole lainkaan tavatonta, että karhut käyvät penkomassa roskiksia. Poikkeuksellista sen sijaan on se, että karhuja on liikkeellä niin monta pienellä alueella.
Ampumisen sijaan lukolliset roskapöntöt
- Missään nimessä karhujen lopettaminen ei ole nyt oikea ratkaisu. Jos kaikki karhut ammuttaisiin, joista havaintoja on, niin sen jälkeen ei olisi karhuja lainkaan tuolla alueella. Jostain syystä on nyt joka ikinen yksilö innostunut käymään roskiksilla, Hinkkanen sanoo.
Hinkkanen itse näkisikin yhtenä ratkaisuna sellaiset roskikset, joihin karhu ei pääse käsiksi.
- Kyllä tässä Amerikan malli olisi paras, vaikka hajut vielä karhuja houkuttaisivat sittenkin. Mutta kun karhut eivät pääsisi käsiksi roskiin, niin niiden mielenkiinto loppuisi siihen.
Jos karhun kohtaa roskapöntöllään, sitä ei pidä lähestyä. Karhusta on tehtävä ilmoitus hätäkeskukseen ja jos karhu on yhä roskiksella, riistanhoitoyhdistys ja poliisi häätävät sen koirien avulla.
Tuoreimmat aiheesta: Luonto
Susikanta romahtamassa geneettisesti
Oulun yliopistossa perjantaina väittelevän tutkija Eeva Janssonin mukaan Suomen susikanta on jo liian pieni, ja geeniperimää ennen parantanut yhteys Venäjän susiin on katkeamassa metsästyksen takia.
Turvetuotantoalueen laskuojasta kiistellään Hartolassa
Hartolan Turpeen Kari Rantasen mukaan Vapon turvetuotantoalueen vedet tulvivat laskuojasta ajoittain hänen alueelleen Isosuolla. Vapo Oy:n lakimiehen, Martti Patrikaisen mukaan laskuoja on niin suuri ja syvä, ettei tulviminen ole mahdollista.
Luontokeskus Naavan suosio yllätti
Metsähallituksessa ollaan yllättyneitä Pelkosenniemen Pyhätunturilla olevan luontokeskus Naavan suuresta suosiosta. Naava on toiminut vasta vuoden, mutta taloon odotetaan jo sadattatuhannetta asiakasta. Suunnittelija Reeta Nyman sanoo, että kaikki ennakko-odotukset on jopa reippaasti ylitetty.
Niinistö: Merimetsojahti ei saa vaarantaa ruokkeja eikä riskilöitä
Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) suhtautuu varauksellisesti luvanvaraisen merimetsojahdin lisäämiseen. Tehokkaampi metsästys saattaisi koitua muiden arvokkaiden lintulajien kohtaloksi.
Räjähdelankaa ja vaahtomuovia - rakennustyömaiden jäte piinaa Helsingin rantoja
Helsingin merenrannoille huuhtoutuu ihmisten jättämien jätteiden lisäksi runsaasti rakennustyömaiden roskia. Pihlajasaaren rannasta löytyi esimerkiksi yli 500 räjähdelangan pätkää. Suomen rannat ovatkin Itämeren roskaisimmat.
Talvivaara aukaisi silmät kultakaivoksen suhteen: "Ei tämä olekaan pelkkä työpaikka-juttu"
Rantasalmella Talvivaaran ympärillä vellonutta keskustelua on seurattu mielenkiinnolla, sillä aivan kirkonkylän kupeessa tutkitaan kultaesiintymää. Talvivaara on saanut huolen pintaan.
Viljelypalstat täyttyvät vauhdilla - maahanmuuttajatkin ovat löytäneet tien kasvimaille
Palstaviljely on mielen ja kehon jumppaa. Viljelijälle oma vuokraviljelmä on paratiisi, jossa voi nauttia myös laiskottelusta.
"Suomella ei 50 vuoden kuluttua ole laadukasta mäntytukkia"
Metsänomistajat suosivat nykyisin pelkästään kuusta, koska hirvien pelätään napsivan männyntaimet suihinsa. Pitkään jatkunut suuntaus herättää jo kysymyksiä mäntytukin saatavuudesta.
Presidenttipari Saaristomeren suojelijoiksi
Suojelijat sitoutuvat tavoittelemaan Saaristomereen valuvien ravinteiden vähentämistä ja levittämään tietoutta Saaristomeren tilasta.
Talvivaaran rautavesivuodon todistaja: Ikävä totuus on, että valvonta on kansalaisten varassa
Yksityishenkilöt raportoivat Talvivaaran tuoreimmasta ympäristöongelmasta kaivosyhtiötä nopeammin.
