Hallitus on linjannut, että kuntauudistusta ryhdytään viemään neljän kriteerin pohjalta. Uuden kunnan kriteerit ovat 50 oppilasta ikäluokkaa kohden koulussa, 20 000 asukkaan väestöpohja sosiaali- ja terveyspalveluille, 80 prosentin työpaikkaomavaraisuus ja kunnan terve talous.

- Jo 20 000 asukkaan väestöpohjavaatimus tarkoittaa, että kuntaliitosselvitykset pitää aloittaa hyvin laajasti, sanoo hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.).

Erityisen ongelmallinen alue on pohjoinen Keski-Suomi. Väki kunnissa on vähentynyt ja kuntien ikärakenne kallistunut vanhempaan suuntaan.

- Siellä on myös näitä asioita pohdittu jo vuosia, ja luontaista yhteistyötä on jo muodostunut. Nyt on kuitenkin tarve jatkaa uudistustyötä Virkkunen toteaa.

Virkkusen mukaan nykyiset yhteistoiminta-alueet, eli perusturvaliikelaitos Saarikan alue ja Viitasaaren - Pihtiputaan - Kinnulan muodostama kokonaisuus ovat luontevia.

- Toisaalta myös Pohjois-Savossa on mahdollisia kumppaneita. Varmasti kunnat nyt pohtivat näitä asioita keskenään, ja tunnusteluja on käyty viime kuukausinakin, hän sanoo.

Jyväskylän ja sen naapurit

Jyväskylän on Virkkusen mukaan samassa tilanteessa kuin muutkin suuret kaupunkiseudut. Keskuskaupungissa käydään töissä ympäryskunnista.

- Se kertoo, että ollaan tiiviisti samaa talousaluetta, ja ollaan riippuvaisia samoista työpaikoista ja palvelukokonaisuuksista. Jyväskylän ja naapurikuntien on ilman muuta järkevää lähteä tekemään selvitystä, hän linjaa.

Jyväskylän kupeessa Muurame on linjannut itsenäisen kunnan mallia.

- On järkevää, että alue joka on samaa työssäkäynti-, palvelujenkäyttö- ja asiointialuetta, muodostaisi yhden kunnan. Valtio on myös valmis neuvottelemaan kunnan ja valtion työnjaosta tavalla, jossa uudet vahvat kunnat voisivat saada nykyistä merkittävämmän roolin alueen kasvun ja kehityksen moottorina, Virkkunen sanoo.

Keski-Suomen kehityksen moottorit ovat Virkkusen mukaan Jyväskylän lisäksi Äänekoski ja Jämsä.

- Kun näitä pystytään vahvistamaan, se säteilee koko maakuntaan hyötyä.