Musiikkileirien tarkoitus on tukea kuusikymmentäluvulla luotua musiikkioppilaitosjärjestelmää. Vuosia Kälviän leiriä luotsannut taiteellinen johtaja Jarmo Corcci Korhonen kehuu opettajia, kulttuuriopiston tiloja ja tunnelmaa.

- Se onkin hyvä kysymys, mikä saa opettajan innostumaan Kälviän leiristä vuodesta toiseen. Ehkä se hyvä fiilis ja hyvä henki mikä täällä on, luulen että se on se kaikkein suurin motivaatio, sanoo Jarmo Korhonen.

Kälviän musiikkileirin uusi opettaja, kapellimestari Atso Almila harjoittaa sinfoniaorkesteria ensi sunnuntain konserttia varten.

- Kyllä tämä on lähellä musiikkikorkeakoululuokkaa. Ihan varmasti parhaita kesäleiriorkestereita mitä olen yleensäkin kohdannut, ulkomaillakaan, kehuu Almila.

- Tämä orkesterin rutiinien oppiminen on kaikille uutta, mutta samalla harjoitteluun on valtava into ja halu. Töitä paiskitaan ihan pitkälle iltaan, jokainen tekee yksilöllistä osuuttansa, hioo niin valmiiksi kuin voi.

Satakolmekymmentä nuorta saa oppia mestarikursseilla sekä ensi sunnuntaina pääkonsertin pitävän sinfoniaorkesterin harjoituksissa. Toinen uusista opettajista on kapellimestari Atso Almila.

- Tässä on riittävästi päiviä että ehtii opetella orkesterissa olemista oikein kunnolla ja sitten ammattiorkestereissa ikä vaihtelee, tässä kaikki ovat samalla viivalla.

He tulevat aina uudelleen

Helsinkiläinen Miia Alikoski on vanha Kälviän kävijä. Tällä kertaa hänet toi musiikkileirille viulutaiteilija ja viulunopettaja Tero Latvala .

- Tämä on minulle jo aika mones kerta. Pikkutyttönä olen käynyt täällä monta kertaa. Olisko tämä ehkä jo kuudes tai seitsemäs kerta. Tietenkin kun tänne opiskelemaan on tultu, niin paljon on uutta oppimista, mitä voi sitten loppukesän miettiä, sanoo viuluoppilas Miia Alikoski Helsingistä.

Vaikka Kälviän leiri on helsinkiläiselle Jussi Heinilälle jo kolmas, oboensoiton tunnilta tuli uusia oivalluksia tälläkin kertaa.

- Ehkä uusin oivallus oli se, miten soittoon saa enemmän voimaa.

Ja voima löytyi - vatsasta!