Työurien pidentämisen "kahdet luvut" ovat aiheuttaneet viime viikkoina hämmennystä. Ensin hallitus kertoi kehysriihessään, että työmarkkinajärjestöjen sopimat rakenteelliset uudistukset pidentävät työuria vuodella. Asian noustua tapetille täsmentyi, että luku perustuu työnantajia edustavan EK:n arvioihin.

Myöhemmin valtiovarainministeriö julkaisi omia laskelmiaan. Niissä työurien arvioitiin pidentyvän vain kuudella kuukaudella.

Ero johtuu ennen kaikkea siitä, että työmarkkinajärjestöjen ehdotukset jakaantuvat "koviin" ja "laadullisiin" toimiin. Koviin toimiin kuuluu uudistuksia eläkkeisiin ja työttömyysturvaan.

Kovat uudistukset toteutuvat suoraan lainsäädäntöä muuttamalla, ja sekä EK että VM ovat arvioineet niiden vaikutuksia työuriin. EK:n arvio on seitsemän kuukauden pidennys, VM:n arvio on kuusi kuukautta. Kun kyse on joka tapauksessa arvioista, ero ei ole kovin merkittävä.

Ihalainen: Ministeriöllä ei ole osaamista

Merkittävää sen sijaan on, että VM ei arvioinut lainkaan laadullisten toimien vaikutusta työuriin, EK taas sai niiden vaikutukseksi viisi kuukautta. Juuri tämä on aiheuttanut hämmennystä.

Hallitus on seissyt EK:n lukujen takana. Työministeri Lauri Ihalainen (sd.) sanoi lauantaina, että valtiovarainministeriöllä ei ole "osaamista" ja "edellytyksiä" arvioida kaikkia vaikutuksia.

- Me olemme lähteneet puhtaalta, rehelliseltä pöydältä. Me arvioimme vain niitä toimenpiteitä, joissa meillä on jotain kättä pidempää, eli tutkimustuloksia, vastaa VM:n suhdanneosaston päällikkö Mika Kuismanen.

Virkamies: Tutkimustietoa ei ole

Työmarkkinajärjestöjen sopimiin laadullisiin toimenpiteisiin kuuluu esimerkiksi "työhyvinvointitoiminnan kehittäminen" ja "työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden alentaminen". Yksityiskohtaisemmassa listassa on toimia kuten "turvataan päivähoidon tarjonta" ja "työhyvinvointitoiminnan pelisääntöjen luominen". Lista on pitkä, ja sen kokonaisvaikutuksena EK ja hallitus pitävät siis viiden kuukauden pidennystä työuriin.

- Osaa toimenpiteistä ei ole täsmennetty, jolloin niitä on jo määritelmän mukaan hyvin hankalaa arvioida. Toisekseen, ne ovat luonteeltaan sellaisia, että niistä numeerisen arvion esittäminen on enemmän kuin riskaabelia, Kuismanen perustelee VM:n päätöstä olla arvioimatta laadullisia toimenpiteitä.

Kuismasen mukaan arvioiden perustana täytyisi olla jotain tilastollista aineistoa.

- Osassa näitä kysymyksiä on hyvin vaikea kuvitella, mikä se tilastollinen aineisto voisi olla. Jos meillä olisi tällaista, kyllä mekin olisimme arvion tehneet. Mutta katsomme, että on huomattavasti turvallisempaa ja järkevämpää arvioida vain niitä toimenpiteitä, joihin pystytään edes jollain tarkkuudella antamaan vastaus.

Kuismanen haluaa laskelmat julkisuuteen

Kuismanen uskoo, että jos tarvittava tutkimustieto olisi olemassa, siitä myös valtiovarainministeriössä tiedettäisiin.

- Meillä on erittäin pätevä henkilökunta, joka on erikoistunut juuri näihin kysymyksiin, Kuismanen sanoo.

VM:n mielestä laadullisten toimien vaikutusta ei siis ole mahdollista laskea. EK on laskenut vaikutukseksi viisi kuukautta.

- Olisi kyllä hyvä nähdä, mihin laskelmat perustuvat. Meidän laskelmiemme perusteet ovat julkisesti nähtävillä, Kuismanen sanoo.

Miljardien kysymys?

Kysymys työuratoimien vaikutuksesta on erittäin merkittävä, koska se kytkeytyy suoraan hallituksen tekemien leikkausten ja veronkorotusten suuruuteen. Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) korosti kehysriihen alla useaan otteeseen, että leikkaukset ja veronkorotukset ovat sitä pienemmät, mitä enemmän työmarkkinajärjestöjen esitykset pidentävät työuria.

Kehysriihessä hallitus katsoi EK:n lukuihin nojaten, että työurat pitenevät 12 kuukautta, ja teki sen mukaiset leikkaukset ja veronkorotukset.