Lämpö- ja voimalaitoksissa turpeen ja puun poltosta sivutuotteena syntyvä tuhka kelpaa metsien lannoitteeksi lähes sellaisenaan. Tutkimusten mukaan tuhkalla on mahdollista lisätä ja nopeuttaa metsän kasvua. Etenkin rakeistettu tuhka on myös helppo levittää metsiin.

Oulun Energian Toppilan-voimalaitoksissa tuotetaan sähköä ja kaukolämpöä polttamalla pääsääntöisesti puuta ja turvetta. Polton sivutuotteena syntyy samalla vuosittain jopa 50 000 tonnia tuhkaa, mikä on noin kymmenes koko maan vuosittaisesta tuhkamäärästä.

- Kaikki tuhka on jouduttu viemään läjitysalueelle, eikä sillä ole ollut viime talveen saakka minkäänlaista hyötykäyttökohdetta, kertoo Oulun Energian polttoainejohtaja Pertti Vanhala.

Kun jätevero uudistui viime vuoden alussa, kipusi läjitysalueelle päätyneiden tuhkakasojen hinta 40 euroon tonnilta. Oulun Toppilan-voimalaitosten osalta tämä tarkoittaisi noin kahden miljoonan euron jäteverolaskua vuosittain.

Rakeistaminen helpottaa tuhkan hyötykäyttöä

Tuhkaa käytetään jo esimerkiksi maanrakennuskohteissa, mutta erityisen kiinnostuneita nyt ollaan tuhkan rakeistamisesta ja sen käytöstä metsän lannoituksessa.

Oulun pohjoispuolella Haukiputaalla toukokuussa toimintansa käynnistänyt rakeistuslaitos tuottaa vuodessa 25 miljoonaa kiloa valmista lannoitetta. Prosessi on miltei puhtaasti mekaaninen.

- Tuhkaan lisätään ainoastaan vesi, joka sekin tulee omasta kaivosta, sanoo yrittäjä Jyrki Hakala Evolet Oy:stä.

Kysessä on hänen mukaansa täysin luontoystävällinen tuote.

Valmis lannoite levitetään metsään helikopterilla. Levitys onnistuu myös metsätraktoreilla.

Metsässä tuhkasta saadaan pitkäaikainen hyöty

Metsäntutkimuslaitoksen Oulun-yksikössä tuhkan vaikutuksia metsän kasvuun on tutkittu jo vuosia hyvin tuloksin.

- Tuhkan levityksen jälkeen ennestään paljaalle alueelle muodostuu hyvin nopeasti kasvipeite, sanoo tutkija Noora Huotari.

Parhaiten turvetuhka sopii tutkimusten mukaan ravinnepuutoksista kärsivien suometsien lannoitteeksi, koska se sisältää kohtalaisen paljon fosforia.

- Suometsissä, joissa on ennestään puusto ja kasvillisuus, tuhka lisää myös puuston kasvua.

Metlan tutkimuksissa vanhimmat tuhkalannoitukset on tehty jo 60 vuotta sitten ja niiden hyöty on edelleen nähtävissä. Rakeistetun tuhkan osalta ei vielä pitkäaikaisia tutkimustuloksia ole saatavilla, mutta uudet kokeet ovat suunnitteilla.

-Tuhkahan on kotimainen lannoite ja kun se rakeistetaan, se on paremmin saatavilla, sanoo Huotari.

Tuhkan lannoitekäyttö kiinnostaa voimalaitoksia

Tuhkalannoituksen ansiosta ympyrä puun kaatamisesta uuden kasvamiseen sulkeutuu.

- Ensi talven tuhkista rakeistetaan meillä noin puolet ja lopuille etsitään muuta hyötykäyttöä ensisijaisesti maanrakennuspuolelta, kertoo Oulun Energian polttoainejohtaja Pertti Vanhala.

Vanhalan mukaan tuhkan käyttö lannoitteena kiinnostaa eritysesti siksi, että se tukee myös polttoaineen hankintaa samalle pinta-alalle, mistä Oulun Energialle hankitaan energiapuuta.

- Puun ja turpeen poltosta meillä vuosittain syntyvä tuhka riittäisi lannoittamaan puunhankinta-alueemme.