Helsinki |

Vuokrankorotus voi viedä koulunkäyntiavustajan – Opetuksen rahoista kolmannes kuluu seiniin

Koska koulutilat ovat iso kuluerä, Helsinki haluaa, että koulupaikkoja on siellä, missä niille on eniten tarvetta. "Väärässä" paikassa koulupaikkoja on joissain lähiöissä, joihin ei väestöennusteen mukaan näytä kymmenessä vuodessa tulevan lisää lapsia. Vanhemmat sanovat, että kalliissa kaupungissa koulutilatkin ovat ymmärrettävästi kalliita.

Snellmanin koulun oppilaiden vaatteita naulakossa.
Kuva: Petteri Juuti / Yle

Helsingissä opetukseen käytettävistä rahoista noin kolmannes kuluu seiniin eli koulurakennusten vuokriin ja muuhun ylläpitoon. Kaksi kolmasosaa rahoista menee pääosin palkkakuluihin.

Helsingin opetustoimen vuosibudjetti on noin 680 miljoonaa euroa. Koska koulutilat ovat iso kuluerä, Helsinki haluaa, että koulupaikkoja on siellä, missä niille on eniten tarvetta. Sivistystoimesta vastaavan apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasen mukaan Helsingissä on koulupaikkoja "väärissä" paikoissa. Kyse on tuhansista paikoista.

– Näitä niin sanottuja vääriä koulupaikkoja on esimerkiksi lähiöissä, jotka on rakennettu 60- ja 70-luvuilla, ja joissa ei enää ole täydennysrakentamista. Meillä on sellaisia tilanteita, että muistetaan aivan hyvin, että tässä koulussa oli 70-luvulla yli 800 lasta ja tänä päivänä 350. Kun ylläpidämme turhia oppilaspaikkoja eli liikaa tilaa, se vie resursseja muusta pois, Viljanen sanoo.

Helsinkiläiskoulujen vanhempainyhdistysten kattojärjestön Helvary ry:n mukaan on ilmeistä, että kalliissa kaupungissa koulutilatkin ovat kalliita.

– Helsingissä on valtava lisäys kouluikäisten määrässä ja nämä lapset tarvitsevat seinät ympärilleen. Jos halutaan edulliset tilat, lapset pitää varmaan siirtää pois Helsingistä, sanoo Helvaryn puheenjohtaja Sanna Valtonen.

Lapsia lisää – muttei koko kaupunkiin

Kokonaistilanne on se, että Helsingin kouluihin tulee väestöennusteen mukaan seuraavan 10 vuoden aikana 12 000 lasta lisää. Nyt lapsia on kouluissa noin 50 000.

– Ei lisäys aivan äkkinäisesti tule. Lisää lapsia tulee etenkin sinne, missä on uudisrakentamista ja rakentaminen on pitkä prosessi. Jos näemme, että 10 vuoden tähtäimellä jollain alueella on edelleen 400-500 oppilaspaikkaa liikaa, pitää ryhtyä toimenpiteisiin, Viljanen kuvailee.

Helvaryn mukaan lapsia on nyt jo paikoin sullottu pienempiin tiloihin tilasäästöjen nimissä ja lisäksi koulujen tilamitoituksia on kiristetty.

– Tällä hetkellä meillä on sellaisia kouluja, joissa ei ole perusopetuslain mukaisia aineopetustiloja käytössä, ruokaloihin ei mahdu ja ilmanvaihto ei riitä, koska näitä kouluja ei ole mitoitettu näin isolle oppilasmäärälle, Valtonen kertoo.

Apulaiskaupunginjohtaja Viljanen muistuttaa, että koulunkäynti on muuttunut: esimerkiksi enää ei tarvita tietokoneluokkia, koska digitalisaatio on luonteva osa luokan normaalia toimintaa.

Vuoropuhelu koulukysymyksissä parantunut

Opetustoimen tilakuluja kasvattavat vuokrankorotukset, jotka ovat Viljasen mukaan vuosittain 5–10 miljoonaa euroa.

– Käytännössä se merkitsee, että lisäraha mitä opetustoimi on vuosittain saanut, menee pääosin vuokramenoihin. Meillä on kuitenkin huikea tarve lisätä opetuksen määrää, kurssien määrää ja erityisesti meillä on tarve lisätä tukitoimien määrää eli koulunkäyntiavustajia, muuta avustavaa henkilökuntaa ja valmentavia luokkia.

Helsingin kouluverkon tarkastelun yhtenä tavoitteena on päästä eroon niin sanotuista yksisarjaisista kouluista eli pienistä kouluista, joissa yhtä luokka-astetta on vain yksi luokallinen.

Naapurit Espoo ja Vantaa ovat jo omaa kouluverkkoaan tarkastelleet. Espoossa suomenkielisiä yksisarjaisia kouluja on muutama, Vantaalla yksi. Säilyttämisperusteena on useimmiten koulun syrjäisempi sijainti.

– Kyllä meillä on tavoite, että kaikki koulut ovat vähintään kaksisarjaisia. Yksisarjaisuus tulee kyseeseen vain, jos on jokin erityinen syy, kuten esimerkiksi Suomenlinnalla on, Viljanen sanoo.

Koulujen yhdistämiset ja lakkauttamiset herättävät usein voimakkaita tunteita. Vanhempien mukana heitä on alettu ottaa paremmin huomioon koulujen tulevaisuutta mietittäessä.

– Opetusvirasto on ottanut meitä vanhempia ihan eri tavalla mukaan tähän palveluverkkotarkasteluun, mutta aitoa vuoropuhelua ei vielä ole: itu on olemassa. Toivon, että muutaman vuoden päästä tämäntyyppiset ratkaisut tehdään yhdessä, vanhempainyhdistysten kattojärjestön puheenjohtaja Sanna Valtonen toteaa.

Tuoreimmat aiheesta: Helsinki

Pääuutiset

Tampere

Delfiinit lennätettiin salassa Kreikkaan – toimitusjohtaja: "Haluttiin turvata työrauha"

Video: Yle Uutiset Pirkanmaa: Delfiinien siirto Särkänniemestä
Video

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä