Imatran Urheilusukeltajien Jussi Solehmainen pitää aktiivisesti videokameraa mukana sukelluksilla. Youtubeen ladatulla videolla näkyy, millaisia hiidenkirnuja sukeltajat löysivät runsas viikko sitten.

- Siellä on varmaan satoja hiidenkirnuja, jotka ovat kooltaan kämmenestä miehen mentäviin, sanoo Imatran Urheilusukeltajien puheenjohtaja Jussi Honka.

Seisomista hiidenkirnussa

Myös Jussi Honka oli kuvaussukelluksella Vuoksen pohjassa. Videossa näkyy, miten varsinainen kuvaaja Solehmainen seisoo kainaloitaan myöten yhdessä hiidenkirnussa.

- Siellä kun sukeltaa, olo on kuin leijailisi avaruudessa. Kirnujen luona on kiviä, mitkä ovat kirnuissa vuosien saatossa pyörineet. Ne ovat ihan lasimaisen sileitä pinnaltaan, Honka kertoo.

Maisemat kuin toiselta planeetalta

Vuoksen pohjassa on myös muuta sukeltajia kiinnostavaa katseltavaa ja koettavaa. Vesistön virtaukset kuljettavat kevyesti sukeltajia.

- Aika lähellä hiidenkirnuja Venäjälle päin on saviseiniä, mitkä nekin näyttävät sellaisilta, ettei oltaisi maapallolla lainkaan, Honka muistelee.

Kartoittamattomat hiidenkirnut

Hiidenkirnu on jääkauden sulamisvesien aiheuttama kolo kalliossa. Suomessa on arvioitu olevan muutama tuhat hiidenkirnua, sanoo geologi Jari Nenonen Geologian tutkimuskeskuksen Itä-Suomen yksiköstä.

- Hiidenkirnuja ei ole Suomessa varsinaisesti kartoitettu. Suurimmat ja vanhimmat tiedetään aika tarkkaa, Nenonen sanoo.

Eteläkarjalaisista hiidenkirnuista tunnetuimmat ovat Imatrankosken ja vanhan Vuoksen uoman koskikirnut. Suurin hiidenkirnu on Aholanvaarassa Sallassa.

- Se on halkaisijaltaan 15 metriä. Syvyyttä ei tiedetä, koska se on louhetäytteinen kirnu, mutta arvioisin syvyyden olevan vähintään 15-20 metriä, Nenonen sanoo.

Pieniä hiidenkirnuja on melkein mahdotonta havaita

Isoja hiidenkirnuja voi nähdä helpostikin luonnossa. Isot ovat pyöreitä reikiä kalliossa, jotka ovat veden peitossa. Mutta jääkaudesta on aikaa.

- Sen vuoksi hiidenkirnut ovat usein myös peittyneet sammaleella tai muulla maa-aineksella, geologi Nenonen kertoo.