Armeniassa muistetaan joka kevät armenialaisten joukkosurmia Osmanien valtakunnassa vuonna 1915. Jo neuvostoaikana pääkaupunkiin Jerevaniin rakennettiin kansanmurhan muistomerkki. Muistomerkille kokoontuu joka vuosi satoja tuhansia ihmisiä 24. huhtikuuta, jota armenialaiset pitävät kansanmurhan alkamispäivänä.

Armenialaisten mukaan osmanien seuraajavaltion Turkin tulisi tunnustaa, että vuoden 1915 tapahtumat olivat ennakkoon suunniteltu kansanmurha.

Kiistaa historiasta ja luvuista

Turkin mielestä kuolemat olivat kuitenkin vain traagista seurausta sodan kaaoksesta. Turkkilaisissa historian oppikirjoissa armenialaisten surmia perustellaan tavallisesti sillä, että he olivat yhteistyössä osmanien vihollisten, venäläisten kanssa. Turkin virallisen version mukaan suurin osa kuolemantapauksista sattui, kun armenialaisia oltiin siirtämässä Venäjän vastaiselta rajalta tämän päivän Syyriaan.

Tapahtumien kulun lisäksi maat ovat täysin erimielisiä surmansa saaneiden lukumääristä. Turkki puhuu tavallisesti 300 000 kuolleesta - armenialaiset puolestatoista miljoonasta.

Turkki ja Armenia pääsivät syyskuun alussa alustavaan sopuun diplomaattisuhteista ja maiden välisen rajan avaamisesta. Ratkaisuun sisältyy myös lupaus lähihistorian tarkastelusta, vaikka kansanmurhaa ei ole suoraan otettu esille neuvotteluissa.

Historia ei estä lähentymistä

Jerevanissa toimivan Armenian politiikan tutkimuskeskuksen johtaja Richard Giragosian arvioi, että kiista historiantulkinnoista ei muodosta ylitsepääsemätöntä estettä Turkin ja Armenian suhteille, vaikka kansanmurha on merkittävä osa armenialaisten identiteettiä. Armenialaiset odottavat hänen mukaansa ennen kaikkea, että Turkki ei enää kiistäisi historiallisia tosiseikkoja.

Turkissa lähentymisen arvostelijat ovat väittäneet, että avoimempi keskustelu armenialaisten kohtalosta johtaisi alue- ja korvausvaatimuksiin. Richard Giragosianin mukaan nykyisellä Turkin tasavallalla on käytännössä hyvin vähän vastuusta osmanien teoista. Kyse on ennen kaikkea siitä tavasta, jolla armenialaisten kohtaloa käsitellään Turkissa.

Richard Giragosianin mielestä Turkissa käytävässä keskustelussa näkyykin muutoksen merkkejä, ja kansanmurha nousee ajoittain esille. Turkissa on julkaistu useita kirjoja, joissa muistellaan vuoden 1915 tapahtumia nimenomaan armenialaisten kannalta. Kysymys armenialaisten kohtalosta on pitkään ollut erittäin herkkä asia Turkissa, ja virallisen totuuden kyseenalaistamisesta on langetettu jopa vankeusrangaistuksia.

Richard Giragosianin mukaan kansanmurhan tunnustaminen ei Armenian taholta ole ollut ennakkoehto neuvotteluille Turkin kanssa. Turkki on sitävastoin asettanut ehtoja, mutta ne liittyvät paljon tuoreimpiin tapahtumiin.

Vuoristo-Karabah ongelmana

Turkki sulki Armenian vastaisen rajansa 1990-luvun alussa vastalauseeksi sille, että Armenia valtasi Turkin liittolaiselle Azerbaidzhanille kuuluneen Vuoristo-Karabahin. Vuoristo-Karabahissa enemmistö asukkaista on armenialaisia mutta alue oli osa Azerbaidzhania Neuvostoliiton hajotessa. Turkin ehtona lähentymiselle Armenian kanssa on ollut Vuoristo-Karabahin kiistan ratkaisu.

Armenian politiikan tutkimuskeskuksen johtajan Richard Giragosianin mielestä Turkin asenne on muuttumassa, koska se ymmärtää, että Armenian eristäminen ei toimi. Turkki pyrkii muutenkin parantamaan suhteitaan naapurimaihinsa.

Turkissa käydään kuitenkin keskustelua Azerbaidzhanin pettämisestä ja läheisen liittolaisen menettämisestä. Vuoristo-Karabahin kiista voikin vielä nousta uhkaamaan Turkin ja Armenian sovintoa, erityisesti jos Armenian ja Azerbaidzhanin välille puhkeaa uusi yhteenottoja.

Seuraavaa siirtoa Turkin ja Armenian lähentymisessä odotetaan lokakuun puolivälissä, jolloin Armenian presidentti Serzh Sargsyan matkustaa Turkkiin seuraamaan Armenian ja Turkin välistä jalkapallo-ottelua. Siinä yhteydessä Turkki saattaa avata Armenian vastaisen rajansa päiväksi symbolisena eleenä.