Antarktiksella kasvavat sammalet saavat ravintonsa varsin yllättävästä lähteestä, australialaisen Wollongongin yliopiston tutkija Sharon Robinson kertoo. Tutkijan mukaan kasvien ravinto on peräisin tuhansia vuosia sitten Etelänapamantereella eläneiden pingviinien ulosteista.

Tutkijoita ihmetytti, miten sammalet selviävät ympäristössä, jossa ravintoa näyttäisi olevan hyvin niukasti.

- Kasvit tarvitsevat elääkseen valoa, makeaa vettä ja ravinteita. Valoa ja vettä Etelänapamantereella riittää, mutta maaperä on käytännössä pelkkää hiekkaa ja soraa, Robinson sanoo.

Tutkiakseen, mistä sammalet saavat elintärkeät ravinteensa, tutkijat joutuivat selvittämään sammaleiden kemiallisen koostumuksen. Se paljasti, että sammaleissa on runsaasti typpeä, joka on peräisin jonkin merellä saalistavan eläimen, todennäköisimmin pingviinin elimistöstä.

Koska sammaleiden kasvualueella mantereen itäosassa ei tällä hetkellä elä lainkaan pingviinejä, tutkijat tulivat siihen johtopäätökseen, että ravinteet ovat peräisin muinaisesta pingviiniyhdyskunnasta.

- 3 000 - 8 000 vuotta sitten kyseisellä alueella eli jääpingviinejä. Ne jättivät jälkeensä pesien rakentamiseen käyttämiään kiviä - ja ulostetta, professori Robinson kertoo.

Antarktiksen kylmyys on säilyttänyt pingviinien jätöksissä olevat ravinteet, joita sammalet hyödyntävät nyt tuhansia vuosia myöhemmin.

Tutkitulla alueella elää kaikkiaan kuusi eri sammallajia.