Sápmi |

Vuosttas geardde rávesolbmuin vejolašvuohta lohkat olles jagi nuortalašgiela

Vuosttas geardde lágiduvvo rávesolbmuide olles lohkanbaji guhkkosaš nuortalašgiela ja kultuvrra gursa. Gurssa ulbmil lea skuvlet bargoeallima váras olbmuid, geat máhttet hállat ja čállit nuortalašgiela. Skuvlema ulbmil lea maid ealáskahttit nuortalašgiela.

Nuortalašgiela gursa
Govva: Yle / Anneli Lappalainen

Vuosttas geardde lágiduvvo olles lohkanbaji guhkkosaš nuortalašgiela ja kultuvrra gursa. Málle gursii leat váldán SOG eará guhkes sámegielagurssain. Gursalaččas Hilkka Fofonoffis leat čielga vuordámušat nuortalašgielaoahpuide.

- Ahte oahpašin buorebut čállit ja máhtašin buorebut oahpahit mánáid skuvllas. Danin lean gurssas.

Áiton nuortalašgiela hállit leat unnán. Árvvu mielde Suoma 600 nuortalaččas dušše juohke nubbi hálla giela eatnigiellan. Dat geat máhttet čállit ja lohkat nuortalašgiela leat vel uhccánut. Danin dákkár gurssas leat unna giela boahtte áiggi dihte dehálaš mearkkašupmi.

- Na ahte giella ii jávkkašii ja gielas livčče eanebuš hállit, oaivvilda Fofonoff.

40 oahppovahku giela ja kultuvrra gursa bistá boahtte giđa rádjái. Ulbmil lea ahte giđđat oahppit máhttet giela nu bures ahte sáhttet čađahit studentaiskosa ja geavahit giela muđuige barggus. Gurssa oahpaheaddjis lea nana jáhkku oahppit besset ávkkástallat nuortalašgielain maŋŋá.

- Sámediggi dárbbaša eanet gielladáiddosaččaid ja minge nuortalaččaid iežamet válljenorgán Siid sohpar dárbbaša gielladáidosaččaid. Bargu gal lea, dadjá Tiina Sanila-Aikio.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Sápmi 1

Ruoššas geahččalit heaittihit Sovkina jođihan Ruošša sámi parlameantta – "Raipon-dáhpáhusaid dievaslaš kopiija"

Ruoššas leat geahččaleamen nuollat Guoládaga sámi parlameantta, Sámi Såbbara, ja dan ságadoalli Valentina Sovkina válddis. Suoma sámedikki ságadoalli Klemetti Näkkäläjärvi humai Sovkinain gaskavahku ja lea fuolas dilis. Näkkäläjärvi muitala, ahte mannan lávvardaga Ruošša eiseváldit ordnejedje stuorra čoahkkima, mas ásahedje Sovkina jođihan Sámi Såbbara sadjái ođđa Ruošša beale "sámiráđi", mii lea iešalddes dohkkaorgána, man eiseváldit stivrejit.

Bivnnuhamosat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä