• 

• 

Lapin kalatalouden vaikuttajatahot ovat puuhanneet vuosikymmeniä lohiportaiden rakentamista Kemijokeen. Sopimuksia ja luonnoksia portaiden rakentamisesta on vuosien varrella laadittu useita mutta tuloksetta. Edellinen sopimus syntyi 2000-luvun alussa.

Viime talvena lohiportaiden rakentaminen nytkähti voimakkaasti liikkeelle. Lapin ympäristökeskus, Lapin TE-Keskus, Lapin liitto ja Lohijokitiimi ry laativat sopimusmallin lohiportaiden rahoittamiseksi ja rakentamiseksi.

Ohjelmasopimus oli suunnattu Kemi- ja Ounasjoen kunnille, kalastuskunnille ja hankkeen kehittäjätahoille. Sen sisältö edellytti, että Rovaniemen ja Keminmaan, Perämeren väliselle jokiosuudelle rakennetaan lohiportaat.

Lohiportaat suunniteltiin rakennettavaksi vaiheittain aina vuoteen 2015 mennessä. Ensimmäisenä rakennettaisiin lohiporras jokisuulle Isohaaraan. Tämän jälkeen edettäisiin vaihe vaiheelta voimalaitos kerrallaan Rovaniemelle. Portaiden hinnaksi on arvioitu vajaa kahdeksan miljoonaa euroa.

Ei tekoaltaita ilman vastapalveluksia

Talven aikana ilmeni, että keskeiset Ounas- ja Kemijoen kunnat eivät allekirjoita lohiportaita mahdollistavaa ohjelmasopimusta. Huhtikuussa ainoastaan Keminmaan kunta katsoi, että se voi allekirjoittaa lohiporrassopimuksen.

Kittilä ja Rovaniemi näkivät, että lohiportaiden vastineeksi olisi huomioitava kokonaisvaltainen jokialueiden kehittäminen. Kunnat vetosivat myös keskusteluihin Kemijoki Oy:n kanssa. Niiden mielestä jokiyhtiö ei rakenna portaita ilman, että se saa vastapalveluksia.

Rovaniemen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sakari Trög korostaa, että yksi selvä vaihtoehto on rakentaa tulva- ja energia-altaat osana kalatiehanketta. Hänen mukaansa se varmistaisi lisätulot Kemijoki Oy:lle vesivoiman lisääntymisenä voimalaitoksissa.

Kemijoki Oy osallistui epävirallisesti kokouksiin, joissa lohiportaiden ohjelmasopimusta valmisteltiin. Näihin tilaisuuksiin osallistui yhtiön lakiosaston johtaja Kaj Helsten. Julkisuuteen keskusteluista ei kerrottu.

Rakennustöistä etuja myös energian tuotannolle

Virallisesti yhtiö kertoi kannastaan YLE Uutisille kesäkuun alussa. Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Aimo Takala korostaa, että Kemi- ja Ounasjokea on kehitettävä kokonaisvaltaisesti. Yhtiölle ei riitä se, että pelkästään lohiportaat rakennetaan.

- Kannattaa katsoa Kemi- ja Ounasjoen kehittämistä kokonaisuutena. Kun tehdään tulva-altaita, rakennetaan myös kalaportaat. Tämä on järkevin vaihtoehto.

Takalan mukaan maassamme tullaan lähivuosina tarvitsemaan paljon säätövoimaa. Altaiden rakentaminen parantaa jokiyhtiön mahdollisuuksia tarjota uusien ydinvoimaloiden turvaksi säätöenergiaa.

Kemijoki-yhtiöllä on myös laaja kalanhoitovelvoite. Yhtiö istuttaa miljoonia kalanpoikasia eri puolille Kemi- ja Ounajokialuetta. Takalan mukaan yhtiö voisi olla kiinnostunut kalanhoitovelvoitteen pienentämisestä, jos portaat ja altaat rakennetaan.

Kemijoki Oy on laskenut, että lohiportaiden rakentaminen vähentää hieman voimalaitosten tuottoa. Arvioitu kokonaismenetys on noin kaksi miljoonaa euroa, sanoo toimitusjohtaja Takala.

Laajennettu rakennushanke ei kiinnosta kuntia ja kalastajia

Alakemijoen kunnat ja kalastajat tyrmäävät koplaamisen. Niiden mukaan kaikkien kolmen vaatimuksen kalaportaiden, tulva- ja vesivoima-altaiden koplaaminen tyrmää koko hankkeen.

Lohijokitiimi, joka on vuosia valmistellut Kemijoen lohen palauttamista katsoo, että tekoaltaat ovat väärä signaali. Ne eivät edistä lohen nousua, koska ne pilaavat Kemijoen veden laatua. Tämä taas estää lohen nousun, ainakin silloin kun vesi on sameana humusaineesta.

- Tässä sopassa on nyt yksi lusikka liikaa, jos altaat tulevat mukaan. Minusta tämä tulee pitää yksistään lohiporrashankkeena ja tavoitteena palauttaa lohi Kemijokeen, sanoo toiminnanjohtaja Jukka Viitala.

Keminmaan kunnanjohtaja Tommi Lepojärvi paheksuu toimia, joilla altaita yhdistetään kalaportaiden rakentamiseen.

- Kyllä kaikki tulvansuojelut, vesistön rakentamiset pitää olla erillään kalatiehankkeista. Emme tällä tavalla koskaan pääsee finaaliin.

Kemijoki Oy on kuitenkin saatava lohiporrashankkeen taakse muutoin se ei voi menestyä. Jokiyhtiö omistaa kaikki voimalat Isohaaran yläpuolelta. Yhtiön sanalla on merkitystä, sillä kalaportaiden rakentaminen Kemijoen kiinteistöön ei ole mahdollista edes ulkopuolisen omilla varoilla.

- On tärkeää, että kaikilla osakaskunnilla on yksimielisyys siitä, mitä ja miten rakennetaan, painottaa Kemijoki Oy:n johtaja Aimo Takala.

Lohijokitiimi ei anna periksi

Lohijokitiimi ei aio antaa periksi kuntien ja jokiyhtiön jarrutukselle. Se on laatinut yhdessä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa hätäsuunnitelman lohen palauttamisesta Kemijokeen jo tänä ja ensi vuonna.

Kemijoen lohi aiotaan synnyttää uudelleen pienimuotoisesti. Suunnitelman mukaan kutuvaelluksella olevat Torniojoen lohet ostetaan yhdeltä Perämeren kalastajalta. Tavoitteena on ostaa 1 000 kutukelpoista lohta.

Torniojoelle pyrkivät lohet siirretään tankkiautokuljetuksella muun muassa Kittilän ja Enontekiön latvajokiin. Siellä niiden odotetaan kutevan ja jättävän poikaset kasvamaan. Myöhemmin poikaset lähtevät luonnollisen kierron mukaan kohti Itämerta.

- Me uskomme, että lohet leimautuvat Ounasjokeen. Myöhemmin ne palaavat lohiportaiden kautta takaisin Kittilään, vakuuttaa Jukka Viitala.

Ensimmäisessä vaiheessa 30 lohta merkitään radiolähettimillä, ensi vuonna tällaisia lohia lasketaan jokeen 100. Kaloja seurataan päivittäin kesä-elokuun ajan.