Wildlife-matkailuun tarvitaan monipuolisuutta
Lama ei ole puraissut wildlife-matkailua samalla tavalla kuin aurinkorantalomailua. Syynä on se, että tyypillinen wildlife-turisti arvostaa aitoja kokemuksia ja pitää huolta itsestään eikä kitsastele rahojaan.
Elokuinen yö kuhmolaisessa luonnossa oli unohtumaton elämys projektipäällikkö Terhi Hookille.
- Se oli elämäni huippuhetkiä, kun näin karhun ihan elävässä luonnossa. En ole ennen semmoista nähnyt. Kokemus oli tosi upea!
Koko maailmassa wildlife-matkailun eli luonnon tarkkailun takia matkustavia on arvioitu olevan noin kolme miljoonaa ihmistä. Suomessa alan yritystoiminta on vielä kapeailla hartioilla, mutta alan yrittäjät ovat sitkeitä. Asiakaskuntana ei ole enää ammattivalokuvaajat, kertoo Matkailun edistämiskeskuksen leivissä työskentelevä Hook.
- He ovat moderneja humanisteja, jotka ovat matkustaneet paljon ja nähneet maailman metropolit. Heillä on erilaisia vaatimuksia esimerkiksi majoituspaketin suhteen. He eivät yövy kojussa kahta viikkoa, vaan heille riittää yksi yö.
"Älkää keskittykö pelkästään karhuihin"
Suomessa wildlife-matkailussa on perustettu paljon karhunkatseluyrityksiä. Australialaisen tutkijan, Susan Mooren, mielestä suomalaisten wildlife-matkailuyrittäjien tulisi tarjota turisteille nähtävää ja koettavaa monipuolisesti. Liiketoiminnassa ei tule nojautua vain yhteen asiaan.
- Huomioikaa niin pienet kuin suuret asiat ja koostakaa niistä yhtenäinen tuote, jossa ei ole pelkästään karhunkatselua vaan marjanpoimintaa, linnunkatselua. Tehkää siitä fantastisin luontovaltti minkä Suomi voi tarjota.
Tuoreimmat aiheesta: Luonto
Niinistö: Merimetsojahti ei saa vaarantaa ruokkeja eikä riskilöitä
Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) suhtautuu varauksellisesti luvanvaraisen merimetsojahdin lisäämiseen. Tehokkaampi metsästys saattaisi koitua muiden arvokkaiden lintulajien kohtaloksi.
Räjähdelankaa ja vaahtomuovia - rakennustyömaiden jäte piinaa Helsingin rantoja
Helsingin merenrannoille huuhtoutuu ihmisten jättämien jätteiden lisäksi runsaasti rakennustyömaiden roskia. Pihlajasaaren rannasta löytyi esimerkiksi yli 500 räjähdelangan pätkää. Suomen rannat ovatkin Itämeren roskaisimmat.
Talvivaara aukaisi silmät kultakaivoksen suhteen: "Ei tämä olekaan pelkkä työpaikka-juttu"
Rantasalmella Talvivaaran ympärillä vellonutta keskustelua on seurattu mielenkiinnolla, sillä aivan kirkonkylän kupeessa tutkitaan kultaesiintymää. Talvivaara on saanut huolen pintaan.
Viljelypalstat täyttyvät vauhdilla - maahanmuuttajatkin ovat löytäneet tien kasvimaille
Palstaviljely on mielen ja kehon jumppaa. Viljelijälle oma vuokraviljelmä on paratiisi, jossa voi nauttia myös laiskottelusta.
"Suomella ei 50 vuoden kuluttua ole laadukasta mäntytukkia"
Metsänomistajat suosivat nykyisin pelkästään kuusta, koska hirvien pelätään napsivan männyntaimet suihinsa. Pitkään jatkunut suuntaus herättää jo kysymyksiä mäntytukin saatavuudesta.
Presidenttipari Saaristomeren suojelijoiksi
Suojelijat sitoutuvat tavoittelemaan Saaristomereen valuvien ravinteiden vähentämistä ja levittämään tietoutta Saaristomeren tilasta.
Talvivaaran rautavesivuodon todistaja: Ikävä totuus on, että valvonta on kansalaisten varassa
Yksityishenkilöt raportoivat Talvivaaran tuoreimmasta ympäristöongelmasta kaivosyhtiötä nopeammin.
"Sadat ihmiset seuraavat suurennuslasin kanssa" – tunnettu näyttelijä järkyttyi Mätäjoen tuhosta
Ahkera kalamies Jasper Pääkkönen odottaa kiinnostuneena, kuinka liuotinvuodon aiheuttaja pitää lupauksensa.
Kuiva sää lisää metsäpalovaaraa pohjalaiskunnissa
Torstaina astuu Keski-Pohjanmaalla voimaan kevään ensimmäinen metsäpalovaroitus. Pelastuslaitoksen mukaan pitkään jatkunut aurinkoinen ja sateeton sää on lisännyt metsäpalon vaaraa suuresti. Lisäksi tuulinen keli kasvattaa vaaratilanteita entisestään.
Kuka roskaa Itämerta?
Kaksivuotinen projekti selvittää Itämeren rannoille ajelehtivien roskien alkuperää. Varsinainen jätepommi vasta kytee pinnan alla.
