Kotimaa |

WWF: Joka toinen koululainen saa lautaselleen suositeltua enemmän punaista lihaa

WWF kysyi kymmeneltä suurimmalta kaupungilta, kuinka paljon niiden kouluissa tarjoillaan viikon aikana punaista lihaa oppilasta kohti. Ravitsemussuositusten mukainen määrä ylittyi puolessa kaupungeista.

Perunoita ja jauhelihakastiketta.
Kuva: Yle

Moni koululainen näyttää saavan kouluruoassa enemmän punaista lihaa kuin mikä on suositeltavaa. Ympäristöjärjestö WWF kysyi viime kesänä kymmeneltä suurimmalta kaupungilta, minkä verran ne tarjoavat kouluissaan punaista lihaa ja lihavalmisteita viikon aikana.

Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan punaista lihaa olisi hyvä syödä viikoittain enintään 500 grammaa. WWF jakoi suositellun lihamäärän seitsemälle päivälle. Yhden arkilounaan järjestö laski kouluruokasuositusten mukaisesti kattavan yhden kolmasosan koko päivän ruoista, jolloin viikon kouluaterioilla saisi olla tarjolla enintään noin 120 grammaa punaista lihaa.

Kyselyn mukaan määrä vaihtelee 76 grammasta 135 grammaan viikossa oppilasta kohti. Kymmenestä suurimmasta kaupungista viidessä punaista lihaa tai lihavalmisteita syötiin kouluissa viikon aikana yli 120 grammaa.

Selvimmin alle suositellun maksimin jäivät Jyväskylä (76 grammaa), Helsinki (87 grammaa) ja Kouvola (86 grammaa).

Eniten viikon aikana lihaa syötiin kaupungin ruokapalvelujen mukaan Oulussa (135 grammaa) ja Kuopiossa (131 grammaa).

grafiikka
Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Tavoitteena herättely

WWF:stä myönnetään, että erot voivat selittyä laskentatavoilla. Järjestö pyysi kaupunkien kouluruokailuja tarjoavia tahoja selvittämään, kuinka monta grammaa kypsää punaista lihaa ja lihavalmisteita heiltä kuluu viikossa oppilasta kohden.

Osa kaupungeista laski valmiiksi arvionsa viikon mittaiselle jaksolle ja osa antoi vastauksekseen useamman viikon kiertävän listan, josta laskettiin keskiarvo.

WWF:n tavoitteena onkin ennen kaikkea tuoda esiin se, ettei kaikissa kunnissa ja kaupungeissa välttämättä kiinnitetä huomiota lihan osuuteen kouluruoassa. Toisaalta kouluruoassa on mahdollista vaikuttaa massojen ruokailutottumuksiin.

– Se on yksi harvoista asioista, joissa ihmisille annetaan vaihtoehto suoraan siihen lautaselle. Melkein kaikkialla muualla ihmiset pääsevät valitsemaan joukosta vaihtoehtoja ja tämä on tavallaan helpoiten ohjattavissa, toteaa WWF:n ohjelmapäällikkö Jussi Nikula.

Vähemmän siipikarjaa, enemmän silakkaa

Ruoan ympäristövaikutukset ovat järjestölle pääasia, mutta se näkee ravitsemussuositusten ja ympäristöystävällisen ruokailun suositusten olevan samansuuntaiset. Ravitsemussuositukset tarjoavat myös mittapuun.

– Tämä 500 gramman maksimisuositus tuo sellaisen hyvän kiintopisteen, mihin verrata suomalaista lihankulutusta, joka on keskimäärin noin 30 prosenttia yli suosituksen, Nikula perustelee.

Esimerkiksi broileria pidetään punaista lihaa terveellisempänä vaihtoehtona. WWF:n mielestä punaista lihaa ei kuitenkaan pitäisi tyytyä korvaamaan vain siipikarjalla. Järjestön mukaan siipikarja syö suhteessa enemmän soijaa kuin muut syötäväksi kasvatettavat eläinlajit.

Tilalle WWF esittää muun muassa kotimaista kalaa.

– Esimerkiksi silakkaa on Suomessa syöty historiallisesti huomattavasti enemmän kuin nykypäivänä, ohjelmapäällikkö muistuttaa.

Nikulan mukaan järjestön ei ole tarkoitus tehdä asioita vaikeaksi. Sen sijaan WWF:ssä uskotaan, että monet jo entuudestaan suomalaiseen ruokakulttuuriin sopivat ruokalajit sopivat hyvin korvaamaan punaisesta lihasta valmistettuja aterioita.

– Vaihtoehtoja on, ratkaisuja on, mutta se on myös ymmärrettävää, että on arjen kiireet, budjettirajoitteet ja tottumukset ja tavat. Arjen käytäntöjen muuttaminen ei ole helppoa, mutta siinä on mahdollisuuksia, ja siihen kun kiinnitetään vähän huomiota niin uskon, että siinä päästään hyviin ratkaisuihin, Jussi Nikula vakuuttaa.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Talvivaara

Rinne haluaa vielä selvityksen Terrafamesta, Niinistö ja Arhinmäki kannattavat alasajoa

Antti Rinne.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä