WWF:n boikotti puree karisiian kauppaan
Maailman luonnonsäätiön WWF:n kehoitus välttää vaellussiian syömistä on rajoittanut myös pienemmän karisiian menekkiä. Tukkuun toimittavilla kalastajilla on ollut vaikeuksia saada saaliitaan myydyksi. Sen sijaan torilla suoraan asiakkaille kauppaavalla kalastajalla ei ole ollut ongelmia.
Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liiton toiminnanjohtaja Jyrki Oikarisen mukaan karisiian kanta on vahva ja se kestää kalastusta. Hänen mukaansa suurempikokoisen vaellussiian pyyntiä voitaisiin järkeistää käyttämällä suurempia verkkoja.
- Vaellussiiat pyydetään keskimäärin liian pieninä. Järkevämmällä kalastuksella sekä luonnonsiikakannat että kalastajat saisivat hyötyä. Samaan hengenvetoon on todettava, että ei vaellussiika ole uhanalainen. Ei sitä sukupuutto uhkaa nykyiselläkään kalastuksella.
- Meillä on selvää tutkimustietoa siitä, että iso osa vaellussiiasta pyydetään liian tiheillä verkoilla eli 35-38 millin verkoilla. Tähän pitäisi puuttua asettamalla rajoituksia erityisesti Merenkurkun ja Selkämeren alueelle.
Kioskimyynti sujuu
Kalastaja Harri Lahti myy Kokkolan torilla itse kalastamiaan kaloja. WWF:n kehotus ei kalastajaa miellytä. Harri Lahden mielestä WWF ei saisi toimia oikeuslaitoksena. Lahden mukaan kalastajat huolehtivat siikakannasta istuttamalla ja suojelevat sitä. Istutukset turvaavat kannan.
- Jos ei kalastajia olisi, vaellussiika loppuisi. Kannat ovat nyt parantuneet. Tosin hylkeet haittaavat kantaa.
Boikottipuheet eivät ole Harri Lahden myyntiä haitanneet, ehkä päinvastoin. Suoramyynti toimii.
- Oikeastaan ne ovat vain lisänneet myyntiä, kun kaupoista ei kaloja ole saanut. Osalta tukkuihin ja kauppoihin toimittavista on loppunut kalanpyynti kokonaan rannikolla, kun vakituiset ostajat eivät ole ottaneet vastaan.
Lahti sanoo myös kuulleensa , että joskus jopa hyvä lohisaalis tai siikasaalis on jäänyt kalastajalle veneeseen ja se on pitänyt viedä metsään.
- Huonolta tämä näyttää syksyä kohden, kun saaliit paranevat.
Harri Lahden tietojen mukaan WWF on neuvottelemassa tilanteesta kalastajien kanssa. Hänen mielestään kalakaupan pitäisi ottaa jonkinlainen vastuu.
- Kauppa on ostanut monta vuotta kalaa, mutta lopettaakin yhtäkkiä. Onko heillä ollenkaan kiinnostusta luonnonkalaan. Ehkä siellä halutaan siirtyä kasvatettuun ja pakastekalaan, kun sitä on helpommin saatavilla.

Kommentoi aihetta
(6 kommenttia)
Kirjoita uusi kommenttiKiitos! Kommenttisi on lähetetty toimitukseen. Julkaisemme kommentteja arkisin klo 07-17 välisenä aikana.
Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.
rannikolta kotoisin
Ilmoita asiattomasta kommentistaRannikolla ikäni asuneena kalansyöpöttelijänä olen aika tuohtunut WWF:n toimintaan. WWF ei ole luonnonystävä ja luonnon asialla aina vaikka niin yrittää esittää. Esimerkiksi ylisuuriin hyljekantoihin WWF ei ole puuttunut sanallakaan vaikka hylkeet syövät moninkertaisen määrän siikaa ja lohta kuin kalastajat kalastavat. Kalastajia on satoja mutta hylkeitä kymmeniä tuhansia. Hylkeet syövät vaikka olisi myrskyä kun taas kalastaja ei kalasta 365 päivää vuodessa. Hylje kuuluu meriluontoon mutta joku tolkku pitäisi olla kannoissa.
Kalastaja on todellinen luonnonsuojelia ja ainoa taho joka poistaa fosforia merestä. Kalastus on tehokas tapa pitää vedet kunnossa. Monet järvetkin ovat tukehtumassa särkikantoihin kun ei ole riittävästi kalastusta. Sitten on pakko hoitokalastaa. Kalastaja tuottaa terveelistä ravintoa kuluttajille ja pitää vesiä kunnossa. Jos WWF olisi luonnon asialla, se pyrkisi edistämään kalastusta eikä haittaamaan sitä vastuuttomasti kaikin keinoin ilman perusteita.
Lars Johansson
Ilmoita asiattomasta kommentistaItsekkin metsästän hylkeitä tilaisuuden tullen ja lupien puitteissa. Kummalla mielestäsi on suurempi oikeus pyytää näitä kaloja rannikkokalastajalla vai hylkeellä. Nykyisessä muodossa rannikkokalastusta on harjoitettu vain n.100vuotta. Kauanko hylkeet on meressä uineet ja paljonko niitä aiemmin oli ennen tapporahametsästystä.
rannikolta kotoisin
Ilmoita asiattomasta kommentistaMolemmilla on oikeus pyytää kaloja. Hylkeeltä puuttuu luonnolliset viholliset kokonaan ja kanta vain kasvaa. Kenen edun mukaista on että annamme kannan vain kasvaa ja kasvaa? Ei kaupungissakaan hyväksyttäisi ylisuuria kanikantoja. Maailmassa on 7 miljardia ihmistä ja ne harvat alueet missä kalastusta voisi harjoittaa kestävästi, niin se tulisi myös tehdä. Hylje kuuluu meriluontoon mutta kannoilla on olemassa jokin järkevä raja. Mielestäni järkevä ja kestävä hyljekantojen määrä olisi kolmasosa nykyisestä määrästä. Luonnonsuojeluun kuuluu myös luonnonvarojen kestävä käyttö. On luonnonvarojen haaskausta olla käyttämättä uusiutuvia luonnonvaroja.
abu cardia
Ilmoita asiattomasta kommentistaIlmeisesti wwf haluaa että tuomme tänne suurella hiilijalanjäljellä kalaa kaukoidästä ja norjasta kun tekevät kaikkensa kalastusta haitatakseen. luonnonlohikannatkin on olleet riittävän vakaat vuosikymmeniä mutta silti istutettua kalaa ei saisi kalastaa. norjan lohen kasvatukseen käytetään rehuna luonnonkalaa maailman meriltä. kaukana ekologisuudesta. jos kalastaja ei saa kalastaa lohta tai isoa siikaa ei jäljelle jää muitakaan saaliskaloja koska nuo lajit on kalastuksen taloudellinen selkäranka ja mahdollistavat muidenkin lajien pyyntiä. on tehty paljon sen eteen että Suomessä säilyisi ammattikalastus antamaan meille kalaa ja nyt wwf yksinoikeudella haluaa romuttaa tämän. meidän kalavarat on suomessa kestävät ja hyvät. mitä järkeä istuttaa kaloja jos niitä ei saa pyytää. myötätuntoni on täysin kalastajien puolella.
gala
Ilmoita asiattomasta kommentistaSuomeen ei tarvisi tuoda yhtään kalaa ulkomailta jos hyödyntäisimme kestävästi kaikki rannikkovetemme ja järvemme. Japanilaiset on sanoneet että jos heillä olisi Suomen järvet niin he ruokkisi sillä koko euroopan. Suomalainen kateus on paha ongelma. Jos kateutta ei olisi niin kalavesiä hyödynnettäisiin monipuolisesti. Tuhansissa järvissä on paljon kalaa mutta kalastuslupia ei heru ammattilaisille. Vedet rehevöityy ja kala jää hyödyntämättä. Luonnonvarojen haaskausta.
Siinä sitä lähiruokaa...
Ilmoita asiattomasta kommentistaWWF:t ja muut luontokerhot pauhaavat lähiruuan tärkeydestä; ruoka pitäisi tuottaa lähellä kuluttajia ettei hiilijälkiä tule. Tämän kesän kalastusasioissa paistaa oikein hyvin läpi luontoväen kaksinaamaisuus ja heidän todellinen karvansa on paljastunut kun kovasti ovat toimillaan poistamassa suomalaisilta mahdollisuuden syödä lähellä pyydettyä kotimaista kalaa.
Paitsi että kotimainen kala saadaan kauppaan huomattavasti pienemmillä kuljetuksilla, kuormittaa kotimainen kala myös eläessään huomattavasti vähemmän luontoa kuin rehulla syötetty kasvatusmössö; ottaahan luonnonkala evääkseen vedestä sen mitä siellä jo valmiiksi on. Kasvattikalalle puolestaan kipataan tonneittain rehua (ja samalla fosforia) mereen.
Väkisinkin tulee mieleen kysymys, että minkälainen summa on Norjan kalankasvattamoilta pitänyt WWF:lle lähettää että tämä kaikkea suomalaista kalaa koskeva boikotointi on saatu pystyyn ja samalla suomalaiset on saatu kokonaan Norjan tuontikalan varaan?