Oulu |

Ydinvoimakeskustelu veti väkeä Pyhäjoella

Pyhäjoen lukion Pauha-sali kävi pieneksi kun parisataa ihmistä kokoontui Pyhäjoella keskustelemaan ydinvoimasta. Yleisö halusi tietää Säteilyturvakeskuksen asiantuntijoilta esimerkiksi ydinvoimalan vaikutuksista ympäristöön.

Nuoriso loisti poissaolollaan Pyhäjoen ydinvoimakeskustelussa.
Pyhäjoen lukion Pauha-sali ei riittänyt ydinvoima-asioista kiinnostuneelle yleisölle, vaan käytäville ja ovensuihin jouduttin improvisoimaan lisäkatsomoita jotta parisataapäinen yleisö saatiin mahtumaan edes kuuloetäisyydelle. Kuva: Yle Oulu

Pyhäjoella käytiin eilen illalla laadukasta keskustelua ydinvoimasta. Asiasta kiinnostuneet parisataa ihmistä eivät mahtuneet lukion Pauha-saliin vaan katsomoita jouduttiin rakentelemaan kaikkiin ovensuihin jotta kaikki saivat edes kuuntelupaikan.

Keskustelun järjestäjien ajatuksena oli auttaa eri mieltä olevia ihmisiä eteenpäin ja tasoittaa vastakkainasettelua.

- Meidän pitäisi pystyä ottamaan esimerkiksi Pudasjärven Kollaja-keskustelusta pysyviksi jääneistä rintamalinjoista oppia täällä Pyhäjoella, linjasi tilaisuudessa alustanut ja sen paneelissa istunut maakuntajohtaja Pauli Harju.

Hankkeen kriitikot äänessä

Paikalla oli Säteilyturvakeskuksen tutkimus- ja ympäristövalvontaosaston johtaja Tarja K. Ikäheimonen ja Stukin asiantuntijoita laajemminkin vastaamassa pyhäjokisten mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Joissakin puheenvuoroissa säteilyviranomaisen puolueettomuus asetettiin kyseenalaiseksi.

- Aina välillä tätä kritiikkiä meidän puolueettomuudesta tulee, mutta kyllä me oikeasti olemme säteilyturvallisuutta valvova viranomainen, sanoi Ikäheimonen.

Yleisöpuheenvuorot olivat laidasta lukien ydinvoimakriittisiä ja voimalaa kannattavat pyhäjokiset tuntuivat pysyvän vaiti.

Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Maaseudun sivistysliitto, Pyhäjoen kunta ja paikalliset lehdet Pyhäjokiseutu, Raahelainen sekä Raahen Seutu.

Ydinjätteen loppusijoitus mietityttää

Viiden kilometrin päässä suunnitellun ydinvoimalan keskipisteestä asuva pyhäjokinen Samuli Ketola kertoi, että häneltä ei ole koskaan kysytty mitään ydinvoimalan tulosta.

- Luotan ydinvoimainsinööreihin ja matemaatikkoihin, mutta en luota meidän poliittiseen järjestelmään. Pyhäjoki ja sen kunnanvaltuusto on liian pieni yksikkö päättämään ydinvoimasta. Eihän siellä ole siihen minkäänlaista asiantuntemusta, arvioi Ketola.

Pyhäjoen Parhalahdella asuva Ketola kertoi pelkäävänsä, että Pyhäjoesta tulee paitsi Fennovoiman korkea-aktiivisten ydinjätteiden loppusijoituspaikka.

- Pitäisi miettiä myös sitä, olemmeko me valmiita ottamaan vastaan tänne ydinjätettä loppusijoitettavaksi myös muualta Euroopasta. Sieltä katsoen tämä paikka olisi oikein sopiva loppusijoituspaikka. Kaukana kaikesta ja Venäjän kainalossa, Ketola visioi pessimistisesti.

Kommentoi aihetta

(21 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty toimitukseen. Julkaisemme kommentteja arkisin klo 07-17 välisenä aikana.

Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

Ottasivat 1,5 h aikaa..

Ilmoita asiattomasta kommentista

Vaikka katsomalla You Tube : Best Chernobyl documentary 2006 .. Jos vielä jäi jotain ydin kauhuista ja ihmis uhrauksista valtiollisesti , Eu pimentoon ja epäaelvää 257. 000 vuosiksi eteenpäin niin ..


kestää

Ilmoita asiattomasta kommentista

Pauli Harju oli aiemmin Pudasjärven kaupunginjohtaja ja hänet tunnettiin suojeltuun Iijokeen luonnonsuojelualueelle kaavaillun Kollajan tekoaltaan ja voimalan puuhamiehenä. Rintamalinjat jäivät siinä tosiaan pysyviksi, sillä hanketta on yritetty ajaa kuin käärmettä pyssyyn jo 1950-luvulta saakka eikä pauliharjuja ja kavereita paljoa hidastanut vaikka alue suojeltiin koskiensuojelulailla vuonna 1987 kun sitä piti taas yrittää saada läpi vuonna 2007 välittämättä laista ja paikallisten ihmisten tyrmäyksestä. Voihan se olla ettei PVO vieläkään ymmärrä viidenkymmenen vuoden jälkeen lopettaa vaan yrittää taas uudelleen ja uudelleen ja sama yritys jatkuu vielä viidensadan vuoden kuluttuakin.

Pyhäjoen tapauksessa riitely tuskin on vielä edes alkanut. Kunhan Mankala-veronkierto saadaan lopetettua EU:n komission toimesta, niin todennäköisesti Fennovoima hautaa koko Pyhäjoen ydinvoimalan suunnitelmat syvemmälle kuin Posiva ydinjätteensä. Ei vain kannata niin ei. Sitten siitä kinasteellaankin seuraavat 50-100 vuotta pitäisikö ydinvoimala sittenkin rakentaa, miksi se haudattiin ja kuka sellaisen voisi rakentaa ja millaisella tukiaisella.


Neutroni

Ilmoita asiattomasta kommentista

Puheet Kongosta, Tsenobylistä tai Fukusimasta Pyhäjoen tulevan voimalan yhteydessä ovat vain osoitus kommentoijan täydellisestä tietämättömyydestä. Kannattaisi ensin ottaa selvää, millainen on nykyaikainen ydinvoimala. Tietoa on kyllä saatavissa.

Tosin ydinvoiman vannoutuneet vastustajat tekevät kaikkensa mustamaalatakseen tätä nykyajan tehokainta ja päästötöntä energiantuotantomuotoa. Siinä hommassa tuntuu olevan sallittua kaikki liioittelu ja väärä informaatio suoranaisesta valehtelusta puhumattakaan!

Ydinvoimapelkoisten olisi myös hyvä tietää, että länsieurooppalaiset ydinvoimalat ovat toimineet yhteensä yli 10 000 vuotta, ilman yhtään onnettomuutta, jossa ihmisille tai luonnolle olisi aiheutettu vahinkoa!


Tuulivoimaa

Ilmoita asiattomasta kommentista

Täytyy ihmetellä ydinvoiman kannattajien todistelua turvallisuudesta ja riskittömyydestä.Ydinvoimaa voimme verrata hyvin autolla ajamiseen ilman turvavyötä.Siihen asti,kun virhettä ei tapahdu asiat on jotensakin mukavasti.Sitten kun virhe tapahtuu - se on menoa!



MattiK

Ilmoita asiattomasta kommentista

Onnittelut pyhäjokilaisille, etteivät saaneet hiilellä tai turpeella toimivaa suurvoimalaa lähelleen. WHO:n mukaan Tshernobylin onnettomuus aiheuttaa noin 4.000 ihmisen ennenaikaisen kuoleman, ja fossiilisten polttoaineiden käyttö on sitten Tshernobylin onnettomuuden jo nyt aiheuttanut pelkästään EU:ssa 9.000.000 ihmisen ennenaikaisen kuoleman. Fossiilisista polttoaineista hiili, ruskohiili ja turve ovat pahimmat tappajat. - Ja vielä tiedoksi, että ainakain minä uskon näissä asioissa enemmän YK:n alaista WHO:ta kuin ketään muuta.


Vastarannanrastas

Ilmoita asiattomasta kommentista

Ainahan joka hankkeen tilaisuuksiin menevät hanketta vastustavat. Turha kai sinne kannattajien on mennäkään, eihän tässä mitään huutoäänestystä olla järjestämässä tuleeko voimala vai ei.

Vastustajille tilaisuudesta voi olla hyötyä. Kuten joku yllä mainitsikin, niin ydinvoiman vastustus on eräs selvästi tietoon ja koulutukseen liittyvä asia. Heikosti koulutetut ja informoidut ihmiset yleensä vastustavat ydinvoimaa, esimerkkinä vaikkapa nuo mainitut puolalaiset, joten infotilaisuus voi osaltaan vähentää pelkoja.


MattiK

Ilmoita asiattomasta kommentista

Nimimerkki "Se päästöttömyydestä" väittää lasten leukemioiden lisääntyneen ydinvoimaloiden läheisyydessä. Väite on väärä.

Tieteellisesti pätevät tutkimukset eivät tue väitettä. Esim. saksalaisessa Kikk-tutkimuksessa havaittiin 20 vuoden tutkimusjakson aikana 1 leukemiatapaus vuodessa enemmän kuin vertailuaineistossa. Tulos on siis täysin satunnainen.

Lasten leukemian merkittävin selittäjä on perinnöllisyys, mitä ei ko. tutkimuksessa tutkittu selittävänä tekijänä ollenkaan. On myös havaittu, että lasten leukemioiden määrä on jossain lisääntynyt, kun ydinvoimalaa on alettu suunnitella. Eli tosiasiassa ko. alueelle on muuttanut ihmisiä muualta toisenlainen permä mukanaan.

Kikk-"tutkimustulosten" julkistamisen jälkeen asiaa tutkittiin myös Suomessa. Tulosten mukaan Suomessa esiintyy lasten leukemioita vähemmän ydinvoimaloiden läheisyydessä kuin muualla maassa. - Mutta tapauksia oli niin vähän, ettei niillä ollut tilastollista merkittävyyttä - eli siis tieteellistä pätevyyttä. Miksi nimimerkki "Se päästöttömyydestä" ei ottanut kirjoituksensa pohjaksi suomalaista tutkimusta? Ei tainnut sopia nimimerkin missioon!


Helium

Ilmoita asiattomasta kommentista

Pyhäjoella äänessä näyttivät olevan vain ne ihmiset, jotka eivät olleet perillä nykyaikaisen ydinvoimalan turvallisuudesta, päästöttömyydestä ja ylipäätään toiminnasta. Yllättävän hyvin näkyi ydinvoiman vastustajien perusteeton pelottelu ihmisiin uponneen.

Valistuneemmat kansalaiset eli ydinvoimalan puoltajat, tunsivat asiat niin hyvin, että ei paljoa tarvinnut kysellä.


Asukkaita kuultava

Ilmoita asiattomasta kommentista

Kaikki sympatiat Pyhäjokelaisille! Muutkin ovat kertoneet, että kanasanäänestystä ei suostuttu järjestämään paikkakkunnalla, vaikka sitä useamman kerran pyydettiin. Esim. Puolassa tällainen järjestettiin ja 94 prosenttia paikallisista oli vastaan. Ihmisten asuinpaikasta kuitenkin on kyse monessa sukupolvessa. Vertailun vuoksi: Pelkästään ydinvoimalan purkamiseen menee n. 90 viuotta ja korkea-aktiiviset ydinjätteet säteilevät 100 000 vuotta. Niemi, jolle rakentamista suunnitellaan on erittäin matala hiekkaniemi, altis tulville, myrskyille ja ahtojäille. Kummallista, että nyky-yhteiskunnassa ihmisten turvallisuus vaarannetaan ja luonto pilataan edes kysymättä asukkailta. Onko tämä enää demokraattinen maa?

Tuoreimmat aiheesta: Oulu

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä