Terveys |

Yhä useammalla on ruokaa hammasvälissä

Ikääntyvä Suomi tonkii tikuilla suitaan. Purenta muuttuu iän myötä, ja hampaitaan huoltaville on marketeissa jo pitkät rivit kaivuukeppejä.

Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Matti Pöyry ei haluaisi nostaa rimaa korkealle. Suomalaiset ovat hädin tuskin oppineet harjaamaan hampaitaan tunnollisesti.

- Mieluummin pidämme viestin yksinkertaisena: Hampaat tulisi harjata kahdesti päivässä fluorihammastahnalla. Jos verrataan länsieurooppalaisiin, erityisesti suomalaisista miehistä ja pojista liian harva harjaa hampaansa, sanoo Pöyry.

Tästä huolimatta hammaslääkärikäynneillä on huomannut selvän muutoksen kotiläksyissä. Ennen muistutettiin harjaamisesta - nyt lankaamisesta.

Hammaspurenta muuttuu iän karttuessa. Hampaat ahtautuvat tai raot levenevät.

- Myös vanhojen muovipaikkojen reunat voivat rapautua. Hampaat toimivat mukavimmin, kun ne ovat kiinni naapureissaan, Pöyry toteaa.

Vanhemmiten suussa siis on pikkuhiljaa ennentunnustelemattomia paikkoja, joihin tähteet löytävät. Tähän törmänneitä kansalaisia on oletettavasti yhä enemmän. Pöyryn mukaan kaupanhyllyn hammashoitoarsenaali on laajentunut sitä mukaa, kun lääkärit ovat korostaneet välien puhdistusta suurten ikäluokkien Suomelle.

- Väestöntutkimuksissa on myös todettu, että ientulehdukset ovat aika tavallisia.

Muovipaikka kestää kehnosti

Pöyry ei halua saarnata, sillä jo hampaiden säännöllinen harjaaminen tuo nopeasti miljoonien eurojen säästöt terveydenhuollolle. Silti isommistakin säästöistä voitaisiin puhua, jos esimerkiksi paikkaamisessa tarjottaisiin muovipaikalle vaihtoehtoa. Muovipaikka maksaa satasia, keraaminen jo tuhannen euroa, mutta eroa on käyttöiässäkin.

- Muovipaikat tulivat joskus 1970-luvulla ja ovat kyllä kehittyneet siitä, Pöyry kiittelee.

Niitä kuitenkin uusitaan tyypillisesti noin seitsemän vuoden välein.

Tuoreimmat aiheesta: Terveys

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä