Vaalit |

Ykköskysymys muukalaisvihasta

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen hyllytti puolueensa meppiehdokkaan vaalimainoksen; miksi? Miksi maahanmuutto on nyt poliittisessa keskustelussa? Onko hankalaa asiaa hyssytelty liian kauan? Kuka lopulta korjaa potin tästä vaaliteemasta?

Miksi eurovaalit lietsovat muukalaisvihaa?







Pekka Vennamo
SMP:n entinen puheenjohtaja

Erityisen vastenmielistä minulle on se, että Veikko Vennamon poliittisiksi perillisiksi julistautuneet perussuomalaiset ovat vajonneet muukalaisvihan ja EU-vastaisuuden suohon. Veikko oli itse siirtolainen ja tiesi hyvin, kuinka vaikeaa monilla karjalaisilla oli sopeutua uusien naapureidensa elämään erityisesti länsi-Suomessa, jossa heitä kaikin tavoin hyljeksittiin. Hän pyörisi haudassaan jos tietäisi, että hänen nimiinsä vannova puolue hyysää riveissään muukalais- ja siirtolaisvihamielisiä asenteita. Sama koskee EU-vastaisuutta, Veikko oli EU-jäsenyyden innokas kannattaja.

>>>Lue Pekka Vennamon koko teksti



Vesa Mauriala
Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja

Muukalaisvihamielisyys lähtee ennen kaikkea pelon tunteesta: vieras koetaan uhkana. Muukalaisvastaisuudella tarkoitetaan taipumusta perusteetta suosia omaa etnistä ryhmää ja tarkastella maailmaa yksipuolisesti sen näkökulmasta. Pelkoja on aina käytetty poliittisen mobilisaation välineenä. Tutkimuksista tiedetään, että kansalaisten liikkeelle saamiseksi vaaleissa tai kampanjoissa tehokkainta on käsitellä aiheita, jotka ovat kansalaisten arvojärjestyksessä tärkeitä, mutta joihin samalla liittyy voimakkaita tunteita. Suomalaisessa kontekstissa oma lukunsa on lisäksi ”ryssäviha”, jolla on tunnetusti pitkät perinteet.

>>> Lue Vesa Maurialan koko vastaus





Martina Harms-Aalto
Ministeri Stefan Wallinin avustaja

Niin sanottu poliittiinen korrektius estää meitä usein puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä. Kun Suomessa puhutaan maahanmuutosta niin sillä on melkein poikkeuksetta väri ja se on tumma. Sillä on myös uskonto ja se ei ole luterilainen. Sillä on kulttuuritausta joka on melko tuntematon mutta kuuleman mukaan hyvin erilainen. Ja se ei puhu suomea.

>>> Lue Martina Harms-Aallon koko vastaus



Timo Laaninen
Suomenmaan päätoimittaja

Kai Pöntisen mainos on hyvä esimerkki siitä, miten houkuttelevaa on nyt lähteä kalastelemaan näille vesille. Samalla hän tuli kuitenkin rikkoneeksi huolella rakennetun mielikuvan kokoomuksesta maltillisena keskusta-oikeistolaisena puolueena. Arvelen, että tässä on syy, miksi puheenjohtaja Jyrki Katainen reagoi asiaan niin nopeasti. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini yrittää samaan aikaan syödä kakun ja säästää sen. Hän torjui Halla-ahon euroehdokkuuden mutta pitäisi hänet ja hänen tavallaan ajattelevat äänestäjät muuten ilomielin perussuomalaisten riveissä.

>>> Lue Timo Laanisen koko vastaus



Eero Paloheimo
Vihreiden entinen kansanedustaja

Muukalaiskammoiset ja muukalaisnälkäiset suomalaiset ovat samaa junttijoukkoa, vaikka jälkimmäiset pyrkivät esiintymään fiinimpinä. Suomalaisten suhde ulkomaalaisiin on luonnoton, mutta normaalisti kysymys ei ole vihasta vaan ylettömästä pokkuroinnista ja mielistelystä. Harvoinpa tästä kateellisesta kansastamme löytyy yksilöitä, jotka suhtautuvat ulkomaalaisiin mutkattomasti ja kuitenkin kriittisesti. Mutta täällä näkökulmalla on vain viihdearvo.

>>> Lue Eero Paloheimon koko vastaus



Esa Erävalo
KD-viikkolehden päätoimittaja

Keskustassa ja kokoomuksessa on kovat paineet padota perussuomalaisten kasvu. Siksi omitaan heihin leimautuneita teemoja itselle. Jos ei virallisesti niin ainakin joidenkin edustajien kautta koukaten. Mitä ideologiaa näissä puolueissa muka vaaditaan, “eri näkökannat” mahtuvat mukaan. Miksi Jyrki Katainen sitten hyllytti Pöntisen mainoksen? Ainakin siinä sai lisämainosta sekä Katainen että Pöntinen. Katainen siinä kuinka hyvä anti-rasisti hän on ja Pöntinen lisäjulkisuutta kovana jätkänä.

>>> Lue Esa Erävalon koko vastaus





Ralf Sund
STTK:n talouspoliittinen asiantuntija

Puolueilla on suuri vastuu kitkeä ulkomaalisvihaa. Kokoomuksen menettely Pöntisen tapauksessa voidaan tulkita myönteisesti tai kielteisesti. Kataisen nopea puuttuminen ansaitsee kiitoksen, mutta kysyä sopii, miten näillä asenteilla varustettu henkilö ylipäätään pääsi kokoomuksen listoille. Sama komsii-komsaa -asetelma on perussuomalaisten Halla-ahon tapauksessa.

>>> Lue Ralf Sundin koko vastaus



Karina Jutila
Ajatuspaja e2:n johtaja

Puolueista ainakin Perussuomalaiset näyttää antavan kodin ulkomaalaisvastaisille poliitikoille ja poliitikonaluille. Nyt Soini on tiukan paikan edessä. Hänen on huolehdittava siitä, että puolue on hallituskelpoinen keväällä 2011 ja siksi rasistiset joukot on pidettävä hiljaisena puolueessa. Kannatustaan ja jäsenistöään kasvattaneessa puolueessa portinvartijan rooli ei ole helppo.

>>> Lue Karina Jutilan koko vastaus



Ulla Anttila
Tutkija, Vihreiden entinen kansaedustaja

Olennaista on pohtia, miksi muutama poliitikko on ottanut rasismia hipovia kantoja näiden vaalien yhteydessä. Vaikka Suomessa monella maahanmuuttajalla on työllistymisvaikeuksia ja maahanmuuttajien asuminen on osittain keskittynyttä, Suomi on ainakin toistaiseksi välttynyt merkittäviltä maahanmuuttoon liittyviltä ongelmilta. Luultavasti taloustilanteen vaikeutuminen saa osan poliitikoista laskelmoimaan, että maahanmuuttajakriittisyyden ruokkimisella voi kalastaa ääniä - ja saada huomiota.

>>> Lue Ulla Anttilan koko vastaus



Arto Nieminen
Suomen Journalistiliiton puheenjohtaja

Tämänkertaista muukalaiskammokeskustelua ei kannata suoraan kytkeä EU-vaaleihin. Kyse on minusta enemmänkin siitä, että ehdokkaiden joukossa on nyt kiihkoilijoita, mikä sinänsä ei kyllä yllätä. Eivätköhän ne ehdokkaat ole taas kerran jonkinlainen läpileikkaus meistä suomalaisista. Joukkoon siis mahtuu sekalaista seurakuntaa, joista kukaan ei välttämättä kuule vaalien väliaikoina.

>>> Lue Arto Niemisen koko vastaus



Kari Hokkanen
Ilkan entinen päätoimittaja

Kokoomuksen johto on tietenkin tiennyt ja hyväksynyt ehdokkaansa teemat ja tyylin, ajatellen lähinnä kilpailua Etelä-Pohjanmaalla perussuomalaisten kanssa. Vasta räikeä yritys halla-aholaisten apajille Hesarin etusivulla pakotti Kataisen sanomaan puolueen irti Pöntisen kampanjasta.

>>> Lue Kari Hokkasen koko vastaus





Ossi Martikainen
Ministeri Paavo Väyrysen avustaja

Pöntisen mainos herättää kysymyksiä. Oliko kyseessä vain yksittäisen ehdokkaan julkisuustemppu vai onko taustalla suunnitelmallinen kaksilla raiteilla ajaminen? Kataisen ojennus viittaa ensimmäiseen vaihtoehtoon, mutta luulisi suuren puolueen ehdokkaiden tiedostavan sen ristiriidan mikä syntyy tällaisten kommenttien ja puolueen vaaliveturien kannanottojen välille. Kokoomukselle asia on kiusallinen siksi, että se voi vaarantaa puolueen modernin ja avoimen imagon rakentamisen. Kun maahanmuuton vastainen kommentti esitetään eurovaalien yhteydessä, kyseenalaistuu myös kokoomuksen vaalima ja markkinoima kuva EU-jäsenyyden suotuisista vaikutuksista.

>>> Lue Ossi Martikaisen koko vastaus



Elena Gorschkow-Salonranta
Suomen Ylioppilaskuntien Liiton kansainvälisten asioiden sihteeri

Koska mikään vastuullinen puolue ei ole ottanut asiaa pääagendalleen ja purkanut ihmisten keskuudessa olevaa muukalaispelkoa, on keskustelu jätetty ääripäille. Poliittinen retoriikka tarkastelee maahanmuuttajia joko ongelmana lietsoen muukalaisvihaa tai suitsuttaen epärealistisestikin suvaitsevaisuutta ihmisryhmien kesken. Kumpikaan äärilaita ei anna oikeaa kuvaa heterogeenisyydestä ihmisryhmässä, jota hyvin laajasti kutsutaan "maahanmuuttajiksi".

>>> Lue Elena Gorschkow-Salonrannan koko vastaus





Jukka Halonen
Viestintäyrittäjä

Sellaisia vaaleja ei tulekaan, etteikö ehdokkaiden joukkoon mahdu kaikenlaisia hörhöjä. Muukalaisviha on yksi suosituimpia hörhötyksen aiheita. Saahan vaaliaseekseen ottaa vaikka keltuaisen kieltämisen kananmunasta, jos sillä uskoo ääniä saavansa.

>>> Lue Jukka Halosen koko vastaus



Jukka Koivisto
Johtaja Elinkeinoelämän keskusliitossa

Juuri eurovaalit eivät sinänsä lietso muukalaisvihaa. Samanlaisia - tosin yksittäisiä - tapauksia tulisi esiin minkä hyvänsä vaalien yhteydessä. Muukalaisvastaisuus on kelpo tapa ponnahtaa tuntemattomuudesta esille päivän puheenaiheeksi. Yhden pienen vaalimainoksen tehon voi siis nopeasti moninkertaistaa. Tällä on erityistä merkitystä juuri eurovaaleissa, joissa kampanjointi muutenkin on erityisen kallista.

>>> Lue Jukka Koiviston koko vastaus





Juha Eskelinen
Johtaja Kalevi Sorsa -säätiöstä

Kokoomus on erityisen herkkä lukemaan erilaisten mielipide- ja markkinatutkimusten pilkun paikatkin ja on jo alkanut sopeuttaa omaa ulkomaalaispoliittista linjaansa muuttuneeseen todellisuuteen. Muutama viikko sitten Kokoomus julkaisi kansanedustaja Satosen johtaman maahanmuuttoryhmän loppuraportin, joka linjasi Kokoomuksen linjaa paljon tiukemmaksi kuin se vielä muutama vuosi sitten oli. Silloinhan Kokoomus puhui varsin avoimesti ja innostuneesti avoimesta ja runsaasta maahanmuuton tarpeesta työvoimapulan paikkaamiseksi.

>>> Lue Juha Eskelisen koko vastaus



Anita Kelles-Viitanen
Vihreiden seniorien varapuheenjohtaja, valtiotieteiden lisensiaatti

Kulttuurien välisessä kohtaamisessa on aina kaksi puolta, kaksi sopeutujien ryhmää. Poliittisesti korrekti puhe, jossa kipeät asiat heti leimataan rasismiksi, ei auta kulttuurisessa murrostilanteessa. Sosiaali- ja muita palveluja on heikennetty kun budjetteja on leikattu. Uuden julkishallinnon periaatteiden mukaan työntekijöitä on myös vähennetty, julkisia palveluja keskitetty kansalaisten ulottumattomiin ja loput yksityistetty. Lisäksi etujaan joutuu nyt vaatimaan yhä ponnekkaammin, jos sosiaalisista oikeuksistaan sattuu jotakin tietämään. Moni kokee, että maahanmuuttajat saavat kaiken avun helpommin.

>>> Lue Anita Kelles-Viitasen koko vastaus



Tiia Lehtonen
Ulkopoliittisen instituutin tutkija

Eurovaaleissa ei ehkä ole sen sallitumpaa ratsastaa äärimmilleen viritetyllä maahanmuuttokritiikillä kuin puhtaasti kansallisen tason vaaleissakaan, mutta niissä se on yksinkertaisesti vain helpompaa. Yhä helpommaksi muukalaisvihan julkinen lietsominen ja sen vetäminen mukaan EU-vaalikampanjan teemaksi tulee silloin kun a) maailmanpolitiikan ’status quo’ on täydellisessä turbulenssissa, b) talouskasvun mittarilukemat laskevat pakkasen puolelle, c) työttömyysluvut singahtavat taivaisiin, ja d) ei ihan ymmärretä asioiden syy- ja seuraussuhteita, kun kukaan ei niitä maksimaalisella pieteetillä myöskään selitä.

>>> Lue Tiia Lehtosen koko vastaus

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä