Puoluekannatus: Kasvaako paine hallituksessa?

Karina Jutila
Ajatuspaja e2:n johtaja

Tämänkertaisessa YLEn mittauksessa on pari mielenkiintoista piirrettä: Keskusta ja Sdp kisaavat melko tasavahvoina. Kokoomuksen nousu näyttää tasaantuneen ja kannatuskatto on ehkä saavutettu. Heikentynyt taloustilanne lienee lisännyt kannatusta sosiaalisemmalle politiikalle eivätkä mainonnassa käytetty kestohymy ja fiilistekijät riitä poliittiseksi viestiksi. Puolueen asema gallupeiden perusteella näyttää toki vahvalta.

Eurovaalikampanjoinnilla ei ole suurta vaikutusta yksittäisten puolueiden eduskuntavaalikannatukseen. Toivottavasti kampanjoinnilla on kuitenkin yleinen aktivoiva vaikutus, joka näkyy myös vastaushalukkuutena kannatusmittauksia tehtäessä. Paikallaan on toki miettiä mihin kysymykseen vastaajat ovat todella vastanneet, kun eurovaalien kynnyksellä kysytään eduskuntavaalikannatusta.

>>> Lue Karina Jutilan koko vastaus

Aaretti Siitonen

Ulkopoliittisen instituutin tutkija

Kiinnostavimpia viimeaikaisia näkökulmia Euroopan hallituksista ja puolueista on esittänyt Euroopan parlamentin sosialistiryhmän, PES:n, puheenjohtaja Martin Schulz. Hän jakoi Euroopan kartan suoraviivaisesti europarlamentin poliittisten ryhmien kesken. Euroopan kansanpuolue EPP ja liberaalidemokraattien ALDE pitivät hänen mukaansa hallussaan kahtakymmentä hallitusta Euroopassa. Ruotsissa, Tanskassa, Kreikassa ja Suomessa nämä porvarihallitukset olivat Schulzin mukaan kuitenkin epäsuosittuja, kun taas PES:n hallitukset esimerkiksi Portugalissa ja Espanjassa olivat vankalla pohjalla.

Pysäyttävä ajattelutapa. Vaikka europarlamentin poliittisten ryhmien keskinäinen kilvoittelu jääkin etäiseksi, on Suomessakin selvää, että eurovaalit ovat osa yleiseurooppalaista valtapeliä. Vaatisi kuitenkin perustavanlaatuista muutosta poliittisessa keskustelukulttuurissamme, jotta myös eduskuntavaalit voitaisiin nähdä Schulzin tavoin osana eurooppalaisten puolueperheiden kamppailua.

>>> Lue Aaretti Siitosen koko vastaus

Juho Romakkaniemi

Valtiovarainministerin erityisavustaja

Uusimman kannatusmittauksen merkillepantavin huomio on se, että jokaisen puolueen kannatustrendi on vaihtunut päinvastaiseksi viime tutkimuksesta. Tämä pätee kaikkiin kahdeksaan eduskuntapuolueeseen tutkimuksessa. Niiden kannatus nousi, joiden kannatus oli laskenut edellisessä tutkimuksessa, ja päinvastoin.

Erityisesti kolmen suurimman puolueen kohdalla tämä trendimuutos on selvä. SDP:n kannatus oli noussut ennen tätä jo kahdessa tutkimuksessa peräkkäin ja oppositiopolitiikan tulkittiin purevan. Nyt kannatus lähti taas laskuun. Päähallituspuolueilla Keskustalla ja Kokoomuksella laskua oli jatkunut jo kahden ja kolmen tutkimuksen ajan. Nyt molemmilla kannatus kääntyi nousuun.

Mitä tästä pitäisi päätellä? Eurovaalikampanjoilla ja teemoilla on varmasti jo merkitystä näihin lukuihin. Keskustan "Urhoutta" kampanja on herättänyt huomiota. Se on parempi kuin aiemmat Keskustan epäonnistuneet kampanjat vihreine tuulineen. Ainakin osa vanhoista tukijoista näyttäisi heränneen.

>>> Lue Juho Romakkaniemen koko vastaus

Ville Pernaa
Politiikan tutkija

Tottakai paine kasvaa hallituksessa. Olisiko keskusta kaivamassa toden teolla esiin aikanaan 1980-luvulla tahtopolitiikkana tunnettua korkean profiilin politiikkaansa, jossa haastetaan hallitusta hallituksen sisältä?

Aikanaan kyseessä oli Kalevi Sorsan (sd) 1983-1987 johtaman punamultahallituksen haastaminen sen kakkospuolueen paikalta. Nykyversiossa keskusta joutuisi haastamaan oman puheenjohtajansa Matti Vanhasen johtaman hallituksen sisältäpäin, mikä on tietenkin hankalaa, mutta ilmeisesti sallittua pääministerin viimeaikaisista puheenvuoroista päätellen.

Viitteitä korkeamman profiilin politiikasta on löydettävissä esimerkiksi tahtopolitiikan keulakuvan Paavo Väyrysen kommenteissa kokoomuksen ulkopolitiikasta. Samoin kyselyt hallituskumppaneiden sitoutumisesta hallituksen alueellistamispolitiikkaan tuovat esille keskustalle tärkeitä asioita, joista kaikki hallituspuolueiden edustajat eivät välttämättä pidä niin tiukkaan kiinni.

>>> Lue Ville Pernaan koko vastaus

Esa Erävalo

KD-viikkolehden päätoimittaja

Neljästä paikasta taistellaan. Tuoreiden kannatuslukujen perusteella neljä paikkaa 13:sta on EU-vaaleissa tiukan kamppailun kohteena. Tässä pitää hatusta vetää arviot eri puolueiden kannattajien äänestysaktiivisuudesta ja siltä pohjalta kertoimet kannatusprosenttien suhteen.

Kokoomuksen äänestäjät ovat suhteellisesti paremmin toimeentulevia ja äänestävät eurovaaleissa muita aktiivisemmin. Joten Kok 23,4%x1,1 tietää neljää paikkaa, mikäli 6,1% riittää yhteen paikkaan.

Sdp 20,9%x0,9 tietää kolmea paikkaa. Kesk 19,8%x0,95 merkitsee että kolmas paikka on kiistanalainen. Ps 8,6%x0,9 + KD 3,8%x1,1 = merkitsee kahden paikan olevan mahdollisuuksien rajoissa.

Vihr 10,8%x1 merkitsee, että kaksi paikkaa on mahdollisuuksien rajoissa. Vas 7,5%x0,8 tietää sitä, että yhdenkin paikan saaminen on vaikeaa. Rkp 3,4x1,5 tietää nollaa paikkaa.

>>> Lue Esa Erävalon koko vastaus

Ossi Martikainen

Ministeri Paavo Väyrysen avustaja

Kampanjointi vaikuttaa aina kannatuksen kehitykseen. Keskustan osalta mitattu myönteinen kannatuskehitys ei ole yllätys, sillä puolueella on esittää eurovaalien historiassa ehkä tasaisin ehdokasjoukkonsa, joka myös käy innokasta kampanjaa. Keskustassa tasainen sisäinen kamppailu sähköistää kannattajakunnan tunnelmaa kokonaisuudelle myönteisellä tavalla. Tällä tekijällä oli arvaamattoman suuri vaikutus myös puolueen vaalivoittoihin eduskuntavaaleissa 2003 ja 2007.

Eurovaaleissa etulyöntiasemassa ovat puolueet, joiden kannattajat kokevat unionin toiminnan itselleen läheiseksi. Kokoomus ja Vihreät ovat hyötyneet tästä aiemmissa eurovaaleissa. Myös Keskusta on nyt saamassa ja saanutkin omat kannattajansa tiedostamaan, että Europarlamentissa päätetään entistä enemmän heidänkin arkeensa vaikuttavista asioista. Näin tulkitsen Keskustan kannatuskehityksen myönteistä liikahdusta.

>>> Lue Ossi Martikaisen koko vastaus

Eero Paloheimo

Vihreiden entinen kansanedustaja

Perussuomalaisten vahva nousu johtuu Soinin puheesta. Hän puhuu suomea eikä kapulaa ja suurin osa äänestäjistä ymmärtää edellistä kielistä paremmin. Lisäksi hän sanoo (esimerkiksi) maahanmuuton ja monikulttuuriuden suosijoille, mitä suurin osa kansalaisista näistä ajattelee. Vastapuolen ainoaksi argumentiksi jää syyttely rasismista. Se ei kanna enää.

Vihreiden vakaa nousu johtuu heistä muodostuneesta käsityksestä ja ilmastonmuutoksesta, joka ei ole enää teoriaa vaan alkanut koskettaa kaikkia. Yleisen käsityksen mukaan vihreät ovat edelleen ympäristöpuolue ja radikaalimman vaihtoehdon puuttuessa he keräävät maapallon tilasta huolestuneiden äänet. Kannatus lisääntyy tulevaisuudessa kun maailmanloppu lähestyy.

>>> Lue Eero Paloheimon koko vastaus

Vesa Mauriala
Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja

Europarlamenttivaaleissa on kaksi tekijää, jotka tekevät gallup-tuloksien ennakoinnista tavallista haastavampaa. Ensiksikin EU-vaalien äänestysvarmuus on poikkeuksellisen matala. Toiseksi vaalit ovat tutkimusten mukaan vahvasti henkilövaalit verrattuna esimerkiksi eduskuntavaaleihin, jossa puolue vaikuttaa äänestysvalintaan selvästi enemmän.

Nyt ehdokkaita asettaneista puolueista erityisesti perussuomalaisten todellisen EU-vaalikannatuksen ennakointi on vaikeaa, koska kaksi edellistä muuttujaa toimii eri suuntiin: Timo Soinin henkilökohtainen kannatus on korkea, mutta puolueen kannattajien äänestysvarmuus todella matala. Tässä tilanteessa PS:n ja kristillisdemokraattien yhteislista hyötyy KD:n kannattajien aktiivisuudesta. Veikkaukseni on siten, että lista tulee kuin tuleekin saamaan kaksi paikkaa tulevissa EU-vaaleissa.

Soinin läpimeno europarlamenttiin on kuitenkin suuri riski puolueen kannatukselle eikä vain siksi, että kannattajat näkevät edustajansa Brysselin lihapatojen liepeillä. Nyt paljastuu kotimaan politiikassa, mitä perussuomalaiset ovat ilman Timo Soinia. Toiseksi Soinin, jonka kannatusstrategia perustuu pitkälti kotimaiseen mediajulkisuuteen, on vaikea ylläpitää näkyvyyttään Brysselistä käsin jo pelkästään kotimaisten toimittajien vähyyden vuoksi.

>>> Lue Vesa Maurialan koko vastaus

Tiia Lehtonen

Ulkopoliittisen instituutin tutkija

Suomessa ainakin yhden puolueen on onnistunut käydä eurovaalikampanjaansa lähes oppikirjanmukaisen populismin ottein. Sen on onnistunut argumentoida kansanomaisesti, jakaa sopivasti disinformaatiota, yliyksinkertaistaa asiakysymyksiä ja olla leukojaan louskutellen lähtökohtaisesti kaikkea EU-alkuista vastaan. Tuloksena kannatuslukujen nousu.

Minkälaista disinformaatiota sitä on sitten tullut jaetuksi ja mistä päin? Perussuomalaisten puheenjohtajan mielestä Euroopan unioni asettaa koko demokratian päälaelleen. Puheenjohtajan mukaan EU ei ole demokratia eikä demokraattisesti hallittu. Erittelemättä tässä yhteydessä yksittäisten toimielinten tehtäviä, kysyn kuitenkin, mitä meidän tulisi ajatella esimerkiksi siitä, että Euroopan parlamentti on ’de facto’ maailman suurin demokraattinen parlamentti? Euroopan kansalaisia edustavana ja suorilla vaaleilla valittavana toimielimenä se muodostaa siten unionin demokraattisen ytimen. Ministerineuvostossa puolestaan pääsevät kokoontumaan jäsenmaiden niin ikään demokraattisilla vaaleilla valittujen kansallisten hallitusten edustajat.

>>> Lue Tiia Lehtosen koko vastaus

Timo Laaninen
Suomenmaan päätoimittaja

Kun on tullut seurattua kannatusgalluppeja lähes ammattimaisesti yli 30 vuotta, tulee väistämättä houkutus tehdä niistä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Silläkin uhalla löydän tästä mittauksesta yhden ison uutisen. Se on keskustan kannatuksen kääntyminen nousuun pitkän alamäen jälkeen. Perustelen tätä sillä, että huhtikuuhun verrattuna mittauksensuurin yksittäinen muutos on keskustan kannatuksen nousu 1,2 prosenttiyksiköllä. Sekin mahtuu toki 1,4 prosenttiyksikön virhemarginaaliin, mutta silti. Pienemmistäkin muutoksista on tehty suuria uutisia.

Uskon, että keskustan kannatustrendin kääntymistä selittää ennen muuta puolueen eurovaalikampanja. Urhous-teemaa on haukuttu harvinaisen innokkaasti Kekkos-tutkija Juhani Suomesta alkaen, mutta se näyttää tekevän tehtävänsä: kampanja on herättänyt keskustan kannattajat tukemaan omaa puoluetta.

Edelleen silmään pistää se, että myös perussuomalaisten kannatus on noussut hiukan huhtikuusta. Tämä viittaa siihen, että Timo Soini ei vie enää kannatusta keskustalta vaan vasemmalta.

Gallup ennakoi varsin jännittävää vaali-iltaa ensi viikon sunnuntaiksi. Kokoomuksen etumatkaa on enää vaikea tavoittaa. Sen sijaan kakkostilasta tulee tiukka kisa. Tulos riippuu siitä, miten SDP ja keskusta onnistuvat saamaan kannattajansa vaaliuurnille. Viimeisen viikon kampanjointi ratkaisee.

>>> Lue Timo Laanisen koko vastaus

Ralf Sund
STTK:n talouspoliittinen asiantuntija

Vaaleilla on merkitystä puolueiden politiikkaan. Hallituspuolueilla se heijastuu hallitusyhteistyöhön.

Suomalaisen politiikan tuolileikki on harvinaisen selkeä. Kolmesta suuresta yksi jää eduskuntavaaleissa ilman hallituspaikkaa. Tuoreimpien mittausten perusteella pääoppositiopuolueeksi on tarjolla nykyinen päähallituspuolue keskusta. Kolmen suurimman keskinäiset erot ovat kuitenkin hyvin pieniä. Yhdenkään puolueen ei kannata panikoitua ajatellen seuraavia eduskuntavaaleja. Shampanjapullot kannattaa pitää jääkaapissa.

Kahdella kolmesta suuresta on huolellisen mietinnän paikka matkalla eduskuntavaaleihin. Kokoomus voi jatkaa linjallaan, se näyttää toimivan.

Demareiden oppositiopolitiikka ei pure. Viime talouskriisissä 1990-luvun puolivälissä demarit tulivat ryminällä hallitukseen. Nyt näyttää tökkivän pahasti. Toistaiseksi demarit eivät (pätee myös Vasemmistoliittoon) ole osanneet hyödyntää talouskriisiä kansalaisia puhuttelevalla tavalla. Mutta momentum on vielä edessäpäin.

>>> Lue Ralf Sundin koko vastaus

Elena Gorschkow-Salonranta
Suomen Ylioppilaskuntien Liiton kansainvälisten asioiden sihteeri

Huolestuttavinta on, että näissä tuloksissa kahta kannatustaan nostanutta puoluetta eli kokoomusta ja perussuomalaisia tuntuu tämän päivän uutisaiheiden valossa yhdistävän yksi asia eli rasismi, salonkikelpoisemmin "maahanmuuttokriittisyys". Kokoomuksen puoluejohdon pikainen tuomio ehdokas Pöntiselle ei tee tyhjäksi sitä tosiasiaa, että puolueen jäsenistöstä on ennenkin kuulunut vastaavanlaisia antipatioita tai sitä, että kokoomus on ehdokasasettelussaan varmasti hyväksynyt keskuuteensa vaalitaktisin syin henkilön, jonka on mahdollista yrittää kilpailla uuden kykypuolueen Perussuomalaisten kasvavasta äänimäärästä.

Suurin yllätys puoluejohdolle taisikin olla, että kalliisti suunniteltu "Into, Tieto ja Taito"-kampanja koki aikamoisen kolauksen yhdellä Helsingin Sanomien etusivun mainoksella, jossa maahanmuuttajat ja sosiaalipummit niputettiin sujuvasti yhteen. Yritä siinä sitten tosissasi olla rakentamassa suvaitsevaista ja avointa Eurooppaa, kuten puolueen vaalisivuilla luvataan.

Arto Nieminen
Suomen Journalistiliiton puheenjohtaja

Puolueiden kannatuskehityksessä ei näytä olevan yhtään mitään yllättävää. Pikemminkin tämä näyttää aika uneliaalta touhulta juuri tällä hetkeltä. Kokoomus vetää edelleen letkaa ja SDP ja keskusta mahtuvat virhemarginaaliin. Näinhän tämä on mennyt koko vaalikauden eikä eurovaaleilla näy olevan mitään vaikutusta tähän. Eikä se ihme ole, sillä onko joku ihan oikeasti kuullut käynnissä olevasta kiihkeästä eurovaalikampanjasta? Vaaliteemoista? Ovatko puolueiden ja ehdokkaiden eurolinjaukset tulleet selviksi? Ja ennen kuin syytetään mediataloja, niin siivotkoot puolueet ensin omat nurkkansa.

Näillä kannatusluvuilla kokoomus siis ajaa eduskuntavaaleissa paalupaikalle ja kakkossijasta kisaavat tasaisesti SDP ja keskusta. Näin käy jos kokoomus ei pahemmin töppäile. Tämä voi johtaa poliittiseen varovaisuuteen ja antaa keskustalle pelitilaa. Keskustalla on siis politiikan teon paikka jos siihen uskaltaa ryhtyä. Ja pakkohan sen on. Hallituksen sisäinen peli voi siis kiristyä, mutta suuriin riitoihin en jaksa uskoa. Enemmän tämä hallituksen sisäinen kiukuttelu tulee näkymään mediassa.

>>> Lue Arto Niemisen koko vastaus

Kari Hokkanen
Ilkan entinen päätoimittaja, professori

Uusimman gallupin suurin ja poliittisesti tärkein muutos on keskustan kannatuksen kääntyminen reilunpuoleiseen nousuun. Jos olisin Yle-uutisten toimitussihteeri, olisin nostanut sen otsikkoonkin.

Kolmossijasta huolimatta Apollonkadulla hymyillään pitkästä aikaa. Yli prosenttiyksikön nousun voi kohtalaisella varmuudella tulkita käänteeksi parempaan. Tämä kannatustaso riittäisi eurovaaleissa kolmeen paikkaan, minkä puolue voisi selittää torjuntavoitoksi. Viralliseen tavoitteeseen eli nykyisen neljän säilyttämiseen eivät ole pitkiin aikoihin uskoneet enempää omat kuin vieraatkaan.

Kokoomus on jo tottunut ykkössijaan, eikä se enää suuremmin lämmitä. Tämäkään gallup ei lupaa ainakaan varmasti neljännen paikan säilymistä, lisäpaikasta puhumattakaan, ja kolmeen jäänti olisi sille ilman muuta suuri pettymys. SDP olisi kyllä tyytyväinen tällä kannatuksella tulevaan kolmen mepin tulokseen, mutta varmasti miinus harmittaa. Oppositiopolitiikka takkuilee eikä näköpiirissä ole paluu tasavallan johtoon, josta Anneli Jäätteenmäen johtama keskusta kuusi vuotta sitten SDP:n suisti.

>>> Lue Kari Hokkasen koko vastaus

Jukka Koivisto
Johtaja Elinkeinoelämän keskusliitossa

Vaaleilla on aina yleispoliittista merkitystä. Niin nytkin. Jos merkittävä hallituspuolue häviää vaaleissa, sisäiset paineet kasvavat ja vaarana on, että toimintakyky rapautuu. Juuri tällaisissa tilanteissa kysytään johtajuutta. Vain väkevän johtajuuden kautta trendin voi muuttaa. Vaikuttaa siltä, että keskusta on juuri nyt sellaisessa tilanteessa.

Kokoomus ei voi missään nimessä olla varma ykkössijansa säilymisestä. Työttömyys kasvaa ja käännettä taloudessa ei ole näköpiirissä. Puolueista tulee pärjäämään se, joka parhaiten pystyy vakuuttamaan kansalaiset omasta ammattitaidostaan hoitaa talouskriisiä ja saattaa aikanaan maan talous nousu-uralle. Tämä on avainkysymys myös sosiaalidemokraateille.

>>> Lue Jukka Koiviston koko vastaus

Juha Eskelinen

Johtaja Kalevi Sorsa -säätiöstä

Kannatusmittausten julkaiseminen on aina täällä puoluebunkkereissa jännittävää aikaa; laskeeko, nouseeko vai säilyykö kannatus ennallaan. Viimeisen kahden vuoden aikana mittaukset ehkä keskustaa ja perussuomalaisia lukuun ottamatta ovat muistuttaneet kuolleen aivokäyrää. Tasaista on ja prosenttien kymmenyksetkin otetaan huomioon. Suomi on ihan toista maata kuin muut eurooppalaiset maat joissa vaihtelut voivat olla hyvinkin lyhyessä ajassa useita prosentteja, jopa yli kymmenen prosenttia suuntaan tai toiseen. Tässä mielessä olemme vähemmän mielenkiintoista seurattavaa muille mailla.

Ylen ja Helsingin Sanomien äskettäin julkaisemissa luvuissa on taas merkittävää hajontaa. Totuus lienee siellä puolessavälissä. Eurovaalit ovat siitä erikoiset, että yleiset lainalaisuudet eivät siinä paljoa paina ja siksi ainakin meillä demareilla ja keskustalla tulee olemaan tiukka paikka käyttää jäljellä olevat päivät ennen vaaleja kannattajiemme liikkeelle saamiseksi. Kyllä nyt pitäisi julistaa sota gallupeja vastaan.

Vaalien vaikutus hallitusyhteistyöhön riippuu siitä, tippuvatko keskustan paikat kahteen Euroopan parlamentissa. Jos niin kävisi, olen melko varma, että kuhina keskustan kentällä johtaisi jopa ylimääräiseen puoluekokoukseen ja mahdolliseen puheenjohtajan vaihtoon. Porvarillisen ykköspuolueen aseman menettäminen reilulla marginaalilla on keskustalle, joka on heilunut kukkona tunkiolla, kaikissa tapauksissa katkeraa kalkkia.

>>> Lue Juha Eskelisen koko vastaus

Jukka Halonen

Viestintäyrittäjä

Eduskuntavaalikauden mielipidemittauksia voi verrata 10 000 metrin juoksuun. Voittaja ei todennäköisesti ole se, joka vedättää 5000 metrin kohdalla kaulaa muuhun joukkoon. Mahdotontakaan se ei kuitenkaan ole. Kuten Müncheninolympialaisista 1972 muistetaan, alkumatkalla voi vaikka kerran kaatua, mutta silti tulla voittajana maaliin.

Puoluejohtajat eivät hermostu tästä syystä mielipidemittauksista, koska he oivaltavat sen, että voittaja on se viimeisen kierroksen ykkönen. Sen sijaan huonosti menneet mielipidemittaukset hermostuttavat kenttää, ja se luo puoluejohtajille painetta.

Erityisen piinallinen asetelma on nyt sosialidemokraateille ja keskustalle. SDP on menettänyt ykköspuolueen asemansa, jota se hallitsi Paavo Nurmen -laisella ylivoimalla vuosikymmenet. Keskustan traktorilinja on ajanut sen kannatusluvut alle 20 prosentin maagisen rajan. Se on ainoa asia, josta Jutta Urpilainen voi tällä hetkellä iloita. Matti Vanhasen ilonaiheet lienevät kokonaan henkilökohtaisella tasolla.

Kokoomuksen hype kestää edelleen. Se on kuitenkin vetänyt letkaa nyt vajaaseen 6000 metriin ja saattaa nuoruuden innollaan kirittää itseään liikaa. Näinhän se mainosti itseään eurovaalien ennakkoäänestyksen alkaessakin: ”Jippii! Nyt se alkaa!” Rahaa riittää, sillä puolue mainostaa itseään enemmän kuin muut yhteensä.

>>> Lue Jukka Halosen koko vastaus

Ulla Anttila
Tutkija, Vihreiden entinen kansaedustaja

Kannatuslukujen muutokset ovat pieniä, joten kampanjointi ei näyttäisi nyt ennakkoäänestyksen jo käynnistyttyä vaikuttaneen vielä paljoakaan. Silti kampanjoinnilla on merkitystä sekä puolueiden kokonaiskannatuksen että läpi pääsevien osalta. Iso kysymys on, mitkä puolueet saavat äänestäjänsä uurnille. Eurovaalien ongelmana on perinteisesti ollut matala äänestysprosentti.

Henkilöityneen politiikan aikana esim. vihreiden kannattajat pohtivat, äänestävätkö he nykyistä eruoparlamentaarikkoa eli Satu Hassia vai jotakuta muuta ehdokasta. Osa haluaa tukea Hassin työtä mm. ilmastosyistä ja toiset taas kaipaavat vaihtelua. Ehdokkaiden keskinäinen kisa puolueiden sisällä tuo oman dynamiikkansa tilanteeseen.

Hallitusyhteistyöhön tuo taatusti paineita, jos keskustan kannatus heikkenee paikkalukua pienentäen.

Martina Harms-Aalto

Ministeri Stefan Wallinin avustaja

Kannatusluvut gallupeissa ovat Ruotsalaiselle kansanpuolueelle haaste. Ei siksi että ne olisivat alhaisia ja suunta väärä vaan siksi, että gallupmittauksissa emme koskaan saa lukuja, jotka olisivat vertailukelpoisia koska otoksissa ei voi koskaan olla varma siitä, miten moni vastaajista edustaa ruotsinkielistä väestöryhmää (joka ei tietysti kokonaisuudessaan äänestä rkp:tä...) ja maantieteellinen hajonta on "vääristynyt" (koko maa kyselyalueena mutta Ahvenanmaa puuttuu).

Viime eurovaaleissa gallup toisensa jälkeen ennusti rkp:n lopullista sortie´ta Brysseleistä mutta toisin kävi, ja sama pätee historiassa usean eduskuntavaalin suhteen. Puolue on teettänyt oman kyselyn (5000 hengen otos), joka selkeästi osoittaa että 13. mandaatti on mahdollista tälläkin kerralla saada kunhan äänestäjät aktivoituvat. (ks www.internytt.fi) Tämä oma kysely koskee siis nimenomaan EU-vaaleja, eikä eduskuntaedustusta enkä voi olla ihmettelemättä, miksi halutaan äänestäjien pasmoja näillä kotimaan luvuilla sekoitella?

>>> Lue Martina Harms-Aallon koko vastaus