Mikä voisi estää Kataisen pääministeritien?

Kirjoittajavieras: Jyri Häkämies (kok.)
Puolustusministeri

Eurovaaleilla odotettiin olevan sisäpoliittista vaikutusta. Vaalit ovat aina happotesti politiikan kvartaalitaloudessa eläville puoluejohtajille. Nopea johtopäätös on - Soini surffaa suosionsa harjalla, Sinnemäki sai lentävän lähdön, Katainen on menossa kohti pääministeriyttä ja Vanhanen voi säilyttää asemansa isosta tappiosta huolimatta. Urpilainen kulkee tappiosta tappioon eikä torjuntavoitosta voi enää puhua. Paineet vasemmistoliiton Korhosen vaihtamiseksi Arhinmäkeen kasvoivat.

>>> Lue Jyri Häkämiehen koko kirjoitus

Arto Nieminen
Suomen Journalistiliiton puheenjohtaja

Jyrki Kataisen pääministeritien voivat estää vain äänestäjät. Jos haluavat. Mutta realiteetti juuri nyt on, että kokoomuksella on iskun paikka. Se voi siinä onnistua, mutta voi se sen vielä töppäilläkin. Yksi kokoomuksen viime vuosien menestyksen selittävä tekijä on jäänyt liian vähälle huomiolle. Puolue ryhtyi määrätietoisesti tekemään oppositiokautenaan perinteistä kenttätyötä, rekrytoimaan innokasta väkeä ja uudistamaan puolueen kaadereita. Ihan niin, varastettiin muutakin vasemmistoliikkeeltä kuin vain sloganeita työväen puolueesta.

>>> Lue Arto Niemisen koko vastaus

Esa Erävalo
KD-viikkolehden päätoimittaja

Pahenevassa taloustilanteessa mainostoimistojen falskit hymykampanjat eivät riitä ja vaatii melkoisia retoriikan taitoja selvitä voittajana 2011 vaaleista. Katainen tulee esittämään velkatien ainoana mahdollisena ja hirmu sosiaalisena vaihtoehtona, vaikka se vain lykkää ongelmia. Tai hän vetoaa Kokoomuksen rooliin työllistävän yritysmaailman edustajana. Tuskin onnistuu. Kokoomuksen hellimän julkisten palvelujen yksityistämisen kautta palvelut kallistuvat eikä tehokkuusretoriikka pure pitkään, kun kansa saattaa oppia vaikkapa autokatsastuksen kokemuksista.

>>> Lue Esa Erävalon koko vastaus

Timo Laaninen
Suomenmaan päätoimittaja

Jyrki Kataisen pääministeritiellä on vielä monta mutkaa. Suurin kysymysmerkki liittyy talouteen. Suomen talous on tiistain uutisten mukaan edelleen vapaassa pudotuksessa eikä kukaan kykene ennustamaan, miten pitkään tämä kurimus kestää maailmalla. Valtiovarainministeri joutuu näissä talkoissa vielä erittäin koville yhdessä pääministerin kanssa. Matti Vanhasen iskunkestävyys on testattu ja lujaksi havaittu, Kataisen kanttia ei ole läheskään samalla tavalla mitattu.

>>> Lue Timo Laanisen koko vastaus

Ulla Anttila
Tutkija, vihreiden entinen kansanedustaja

Lennokkaasti vastaus voisi olla vaikkapa vihreiden enemmistöhallitus, jos vihreiden yleiseurooppalainen vaalivoitto eurovaaleissa johtaa kannatuksen vauhdikkaaseen kasvuun ja siivittää ilmastopolitiikan uuteen aikaan. Vähemmän lennokkaasti vaihtoehtoja voi olla monia. Sekä keskusta että sosiaalidemokraatit voivat muuttaa suuntaansa ja kääntää kannatuksensa nousuun, mutta en usko populismin olevan avuksi kummallekaan näistä puolueista. Kesäkuun eurovaalien erikoinen tulos aikaistaa spekulaatioita kevään 2011 eduskuntavaaleista.

>>> Lue Ulla Anttilan koko vastaus

Anita Kelles-Viitanen
Suomen Attacin varapuheenjohtaja sekä Vihreiden seniorien varapuheenjohtaja

Moni liike on sortunut liialliseen itsevarmuuteen ja siitä seuraavaan uudistumisen laiskuuteen. Ideologia, joka parhaimmillaan voi toimia kompassina, voi pahimmillaan myös vähätellä uusia ja heikkoja signaaleja, uuden silmuja. Kaikilla puolueilla on tietenkin tämä sama uudistumisen haaste. Siihen ei ei riitä pelkkä poliittisen kielen uusiminen tai verbaalit väittämät. Kriisien syvetessä tullaan vaatimaan poliittisia tekoja. Kokoomuksen on käveltävä sanojensa tahdissa, "walking the talk". Kokoomuksen on myös pystyttävä johtamaan muutosta, kansalaisia hylkäämättä. Nykyisen kapitalismin on myös uudistuttava jo kriisienkin takia.

>>> Lue Anita Kelles-Viitasen koko vastaus

Jukka Halonen
Viestintäyrittäjä

Kokoomuksen kannatus joutuu varmasti koetukselle, kun poliittinen syksy tuo mukanaan talouskriisin täydellä voimallaan. Kun työttömyys nousee, kuntapalveluja leikataan ja edessä on verojen korotukset, niin kyllä kansa tietää, onko se enää kivaa ja fantastista. Tähän asti valtiovarainministeri Jyrki Katainen on vältellyt vastuutaan ja piiloutunut pääministerin selän taakse, mutta syksyllä se ei enää onnistu. Tässä piilee Kataisen suurin leikkuri pääministeritielle.

>>> Lue Jukka Halosen koko vastaus

Karina Jutila
Ajatuspaja e2:n johtaja

Eurovaalien yksi opetus on se, että gallupsuosiota nauttivan puolueen ei pidä sortua vauhtisokeuteen. Pääministeriydestäkään ei kannata nähdä päiväunia vielä. Kataisen menestys riippuu kokoomuksen omista valinnoista, kilpailijoista ja politiikan tilannetekijöistä. Menestyksen voivat estää virheet politiikassa, ehdokasasettelussa ja kampanjoinnissa. Politiikan osalta riskejä sisältyy paitsi valtiovarainministerin tehtävään, Nato-korttiin ja ehkäpä myös maahanmuuttopolitiikkaan.

>>> Lue Karina Jutilan koko vastaus

Pekka Vennamo
SMP:n entinen puheenjohtaja

Kaiken jatkuessa ennallaan kehitys näyttäisi vievän siihen suuntaan, että Kokoomus jää ainoaksi suureksi puolueeksi, jota valvoo neljä keskisuurta puoluetta: Vasemmistoa edustava sosialismin museopuolue, ikääntyvien vihreiden puolue, maataloutta ja kehitysalueita edustava kepu, jonka kannattaisi palata Maalaisliitto-nimeen ja oppositiota edustava perussuomalaiset, joka kerää riveihinsä kaikki ne, jotka ovat aina eri mieltä. En usko kuitenkaan, että kaikki jatkuu ennallaan. Eihän niin ole ennenkään tapahtunut.

>>> Lue Pekka Vennamon koko vastaus

Jukka Koivisto
Johtaja Elinkeinoelämän keskusliitossa EK:ssa

Suomi on paljon kansainvälisempi, yksilökeskeisempi ja laadukasta osaamista arvostavampi maa kuin se Suomi, joka liittyi Euroopan unioniin 1995. Suomalaiset ovat aina kestäneet kuulla päättäjiltä myös huonoja uutisia kun niiden aika on- niin nytkin. Tämän ajan poliittisen johtajan tehtävä on tehdä ikäviä päätöksiä mutta samalla luoda uskoa tulevaisuuteen. Tämä yhdistelmä on aika kova tekijä seuraavissa eduskuntavaaleissa 2011.

>>> Lue Jukka Koiviston koko vastaus

Ossi Martikainen
Ministeri Paavo Väyrysen avustaja

Järjestötoiminnan vahvistamisella saadaan kuitenkin kokoomuksessa aikaan vain rajallinen kannatusnousu. Kun järjestöön tulee lisää ihmisiä, syntyy myös ristiriitoja. Havaitsin omassa kotimaakunnassani, että kokoomus otti jo kunnallisvaaleissa 2008 takapakkia joissakin sellaisissa kunnissa, joissa uudistus ja ehdokkaiden hakeminen lehti-ilmoituksilla vaikuttivat myönteisesti vuonna 2004. Järjestöllisen toimintakyvyn kestävyys ns. maakuntien Suomessa on yksi kokoomuksen epävarmuustekijä. Kokoomusta saattaa profiilissaan nyt mietityttää sekin, miksi Keskusta oli ainoa puolue, joka sai nuoren ehdokkaan läpi Euroopan parlamenttiin.

>>> Lue Ossi Martikaisen koko vastaus

Ralf Sund
STTK:n talouspolittinen asiantuntija

Suurin mahdollisuus kompastumiseen liittyy puolueen puheenjohtajan omalle tontille eli talouspolitiikkaan. Talouskriisi ei ole ohi ennen vaaleja 2011. Hallituksella on monta päätöstä tehtävänään matkalla vaaleihin. Kokoomus voi panikoitua velkaantumisen lisääntyessä. Se tarkoittaa käytännössä säästöjä, jotka tuntuvat kansalaisten arjessa. Eli tässä skenaariossa toistuu vuoden 1993-1995 tapahtumat. Suomalaisessa politiikassa ei ole ollut tapana oppia virheistä, vaan maan tapana on ollut toistaa ne. Toinen mahdollisuus liittyy hallituksen sisäisen toimintakyvyn romahtamiseen.

>>> Lue Ralf Sundin koko vastaus

Juha Eskelinen
Johtaja Kalevi Sorsa -säätiöstä

Asetelman säilyessä vuoteen 2011 saakka nykyisellään johtopäätös voi olla oikea. Ylimielisyydessä rypevää kokoomusta on kuitenkin muistutettava elämän katoavaisuudesta. Ei kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa. Kaksi vuotta on pitkä aika. Kokoomuksen vaalimenestys ei ollut eurovaaleissa niin loistava kuin he antavat ymmärtää. Toki se oli parempi kuin kahdella muulla suurella ja tästähän politiikassa tunnetusti saa lohtua. Vuoden 1999 vaaleissa kokoomus sai 25 prosenttia äänistä, mutta seuraavissa eduskuntavaaleissa vain rapiat 18 prosenttia.

>>> Lue Juha Eskelisen koko vastaus