Mitä vaalitulos kertoo?

Juha Eskelinen
Johtaja Kalevi Sorsa -säätiöstä

Sosialidemokraatit tekivät välikysymyksen työllisyydestä. Sen esitteli kolme naista. Missä ne demarimiespoliitikot oikein luuraavat? Demareitten suurimmat tappiot tulivat Pohjois-Karjalassa, molemmissa Savoissa, Kymissä ja Satakunnassa, kaikki raskaan teollisuuden paikkakuntia ja työttömyys kasvussa. Mitä heille oikein on tarjota? Vaalikahvia? Sosialidemokraateilla on vahvaa naisenergiaa, mutta miehet loistavat poissaolollaan puoluenäkyvyydestä. Tähän Soini kohdisti iskunsa ja onnistui.

>>> Lue Juha Eskelisen koko vastaus

Esa Erävalo
KD-viikkolehden päätoimittaja

Vaalitulosta voi luonnehtia arvokonservatiivien, jopa kristittyjen vastaiskuksi. Katolilainen Soini, helluntailainen Essayah, julkiluterilaiset Korhola ja Takkula ja ehkä joukkoon vielä ortodoksi Mitro Repo. Kaikki tämä viestii, että on jo kyllästytty kolmen ison puolueen aatteettomaan maallistuneeseen liberalismiin. Tämä on yksi protesti, joka alkaa murtautua läpi. Otaksun, että tämä kehityssuunta tulee jatkumaan. Julkikristittyihin vielä luotetaan, se on yksi syy miksi puolueet ottavat heitä listoilleen.

>>> Lue Esa Erävalon koko vastaus

Pekka Vennamo
SMP:n entinen puheenjohtaja

Vaalien kaksi selkeintä tulosta olivat Timo Soinin nousu ja vasemmiston romahdus. Aivan samalla tavalla vasemmisto hävisi silloin, kun SMP nousi ensimmäisen kerran vuonna 1970. Silloin oli takana vasemmistoenemmistön kausi työttömyyksineen ja maastamuuttoineen, nyt tilanne oli toinen porvarihallituksineen ja talouskriiseineen. Yhtä kaikki, silloin kun kansan syvät rivit hakevat muutosta, vasemmisto häviää. Nyt tappiota vielä voimisti se, että vasemmistolta näyttää olevan ideologinen pallo täysin hukassa. Sosialismi ei vedä ja muuta ei ole löydetty tilalle. Alkaako vasemmistopolitiikan aika olla lopullisesti ohi?

>>> Lue Pekka Vennamon koko vastaus

Jukka Koivisto
Johtaja Elinkeinoelämän keskusliitossa EK:ssa

Vasemmistoliiton tappio oli merkittävä. Se todennäköisesti tulee johtamaan puolueen radikalisoitumiseen. Siinäkin on se riski, että marginalisoituminen vain jatkuu. Suorastaan hämmästyttävää on se, että Brysseliin lähtee vain kaksi vasemmiston edustajaa, joista toinen ei ole edes edustamansa puolueen jäsen. Onko pitkään toistettu käsitys siitä, että vasemmisto aina menestyy taloudellisesti huonoina aikoina, osoittautumassa vanhentuneeksi? Tällaista automatiikkaa ei taida enää olla.

>>> Lue Jukka Koiviston koko vastaus

Jukka Halonen
Viestintäyrittäjä

Kokoomuksen voittokulku näyttää taittuneen ja uskon sen olevan pysyvämpi ilmiö. Menestyksen vauhtisokeus kostautuu eikä edessä ole poliittisesti helppoja aikoja luvassa. Paikan menetys eurovaaleissa oli ensimmäinen iso takaisku, vaikka suurimman puolueen viitta jäikin vielä harteille. Puolueelle ei enää riitä toistella, että hei meillä on kivaa ja fantastista. Kun talous kulkee yhä synkempään suuntaan ja hallituksen toimet eivät tehoa, äänestäjä jää pohtimaan, että hei minulla ei ole kivaa.

>>> Lue Jukka Halosen koko vastaus

Juho Romakkaniemi
Valtiovarainministerin erityisavustaja

Harvoinpa on tuollainen loistotulos tuntunut kokoomuslaisista niin karvaalta, kun 23,2 ja 19,9 prosentilla sai täsmälleen samat kolme paikkaa europarlamenttiin. Tavoiteltu neljäs paikka jäi noin prosenttiyksikön päähän. Pika-analyysi äänestysaineistosta kertoo, että syy kokoomuksen jäämiseen tavoitteestaan oli, että Soinin kannatus söi ensimmäistä kertaa myös kokoomusta, erityisesti pääkaupunkiseudun äänestäjien joukossa. Tähän saakkahan Soini on syönyt pääasiassa vasemmistopuolueita kaupungeissa ja keskustaa maaseudulla.

>>> Lue Juho Romakkaniemen koko vastaus

Matti Viialainen
Etelä-Savon maakuntajohtaja

Maltillinen vasemmisto ei ole kyennyt Suomessakaan riittävästi uudistumaan saati yhdistymään, ja tulos on tässä. Edessä on pitkä marssi ja aatteellinen itsetutkiskelu, kunnes tuuli kääntyy. Nämäkin vaalit osoittivat, että vihreät ovat etenkin pääkaupunkiseudulla se uusvasemmisto, joka on syönyt suurelta osin perinteisen työväenliikkeen eväät.

>>> Lue Matti Viialaisen koko vastaus

Karina Jutila
Ajatuspaja e2:n johtaja.

Ylen tulosanalyysissä veikattiin vaikeuksia hallitustyöskentelyyn vaalien seurauksena. Olen eri mieltä. Kokoomus pettyi tulokseen, mutta voi elää sen kanssa - vähän nöyrtyneenä tosin. Keskustalle kolme paikkaa oli hyvä tulos, melkein voitto. Vihreät oli selkeä voittaja, ja Rkp iloitsee tulevat viisi vuotta paikastaan. Hallituspuolueet eivät vaalien seurauksena panikoi. Sen sijaan vasemmisto-opposition on syytä muuttaa tyyliä ja viestiä. Lama antaa jatkuvasti eväitä uskottavan oppositiopolitiikan tekemiselle. Nyt pitäisi olla taitoa hyödyntää pelipaikat.

>>> Lue Karina Jutilan koko vastaus

Tiia Lehtonen
Ulkopoliittisen instituutin tutkija

Vaalitulos kertoo monta lakonista tosiasiaa. Yksi niistä on se, että poliittisten puolueiden sisäinen joukkuepeli ei ole aukotonta, sopusointuista tai taktisesti loppuun asti hiottua. Yksittäisen joukkueen pelaamiseen liittyvä paradoksi taas on se, ettei sosiaalidemokraattinen puolue pystynyt hyödyntämään yleismaailmallista talouskriisiä vaalikampanjassaan, vaikka juuri se jos mikään olisi antanut sille polttoainetta ajamiensa asioiden läpiviemiseksi kansalaisia oikealla tavalla puhutellen. Sen lisäksi, että demareille paikkoja tuli vain kaksi, tragikoomista on erityisesti se, että toinen läpimenneistä oli itse asiassa sitoutumaton ja pääasiassa sympatiaääniä kerännyt ehdokas, jonka kampanjanaikaiset talouspoliittiset analyysit olivat... noh, niitä ei ollut.

>>> Lue Tiia Lehtosen koko vastaus

Ralf Sund
STTK:n talouspolittinen asiantuntija

Vasemmisto kokonaisuudessaan kärsi rökaletappion, erityisesti vasemmistoliitto, joka menetti ainoan paikkansa. En olisi uskonut, vaikka miinusta oli tiedossa ennakkoarvioinneissa. Vasemmistoliitolla on edessään todella vakava paikka. Minusta on perin epä-älyllistä ryhtyä ensimmäisenä keikuttamaan puheenjohtajan tuolia. Puheenjohtaja on valittu tehtäväänsä tietyn ajattelutavan perusteella. Se ajattelutapa on kriisissä. Puolueen johdon voi aina vaihtaa, mutta eduskuntaryhmää ei. Ongelma on Martti Korhosta paljon isompi. Demareiden tilanne on samankaltainen. Ei tämä tilanne Urpilaista vaihtamalla kohene. Ongelmat ovat paljon syvemmällä. Vasemmisto ei yksinkertaisesti ole kyennyt uudistumaan. Se elää jossain maailmassa, jota ei enää ole. Vasemmistolaisuudella olisi kuitenkin erittäin paljon annettavaa.

>>> Lue Ralf Sundin koko vastaus

Erkka Railo
Politiikan tutkija

On aika hämmästyttävää, että vasemmisto ei kykene luomaan uskottavaa vaihtoehtoa nykyiselle talouspolitiikalle. Vasemmiston kriisistä puhuu myös se, että taloudellisessa taantumassa ihmiset laittavat toivonsa oikeistopuolueeseen, vaikka oikeistolaisia talousoppeja syytetään laman synnyttämisestä. Sen lisäksi pelastusta toivotaan perussuomalaisilta, mikä on sekin aika häkellyttävää. Sund on varmaan oikeassa siinä, että ongelmat menevät syvemmälle kuin vain puheenjohtajien Urpilainen ja Korhonen persoonaan, mutta johtajina he tietysti kantavat vastuun uuden vasemmistopolitiikan luomisesta.

>>> Lue Erkka Railon koko vastaus

Ulla Anttila
Tutkija, vihreiden entinen kansanedustaja

Vihreiden kampanjointi ja monipuolinen lista osuivat nappiin ja toivat kaksi ammattitaitoista vihreää meppiä. Perussuomalaisten nousu oli ennakoitavissa. Erikoista oli se, ettei äänestysvilkkaus kokonaisuudessaan noussut, vaikka ennakkoäänestysvilkkaus kasvoi. Perussuomalaiset ja vihreät lienevät saaneet osan vasemmiston kannattajista taakseen, ja porvareita useampi vasemmiston kannattaja jäi nukkumaan näissä vaaleissa. Toisaalta kokoomuksen kallis kampanja ei purrut ennakoidulla voimalla.

>>> Lue Ulla Anttilan koko vastaus

Martina Harms-Aalto
Ministeri Stefan Wallinin avustaja

Suomi ei ole koskaan ollut porvarillisempi, eikä se välttämättä ole vain hyvä asia. Kaikki politiikka tarvitsee vastavoimaa josta on haasteeksi saakka, mutta mikä vaivaa vasemmistoa? Jos lama-tietoisuus pitäisi tuoda uutta puhtia niin minne se meni? Hallituksessa loppujen lopuksi kaikki hyvin, joillakin pelätty tappio ei toteunutkaan, toisilla riemuvoitto jäi haaveeksi. Tasapainoa ja tulevaa syksyä ajatellen tämä tarkoittanee että myös maassa kaikki hyvin...

>>> Lue Martina Harms-Aallon koko vastaus

Ossi Martikainen
Ministeri Paavo Väyrysen avustaja

Valtakunnallisesti vahvoissa puolueissa ehdokkaan on menestyäkseen myös kampanjoitava valtakunnallisesti. Vahva alueellinen tuki on hyvä pohja, mutta läpimenijät ratkaistiin valtakunnallisilla profiileilla ja koko maahan yltäneillä kampanjoilla. Julkkis- ja kohuehdokkaita oli kaikissa puolueissa. He eivät voi valittaa kärsineensä ehdokkainakaan kohtelustaan julkisuudessa, mutta menestys jäi niukaksi. Ehkäpä selitys on siinä, että suuri osa suomalaisista ajattelee yhä perinteiseen tapaan, että politiikka on ensisijaisesti asioiden hoitoa. Lohdullinen selitys.

>>> Lue Ossi Martikaisen koko vastaus

Arto Nieminen
Journalistiliiton puheenjohtaja

Kaikki suuret hävisivät, joku vähemmän ja moni enemmän. Kokoomuksen takapakki oli vähäinen, keskusta ja SDP saivat turpiin oikein kunnolla. Äänestysprosentti oli surkea, siitä saavat kantaa kaikki vastuuta, eniten poliitikot. Tällä en tarkoita vain suomalaisia poliitikkoja vaan koko EU-konetta.

>>> Lue Arto Niemisen koko vastaus

Eero Paloheimo
Vihreiden entinen kansanedustaja

Tämä vaalitulos on heikko signaali. Kun sen asettaa suurten kysymysten rinnalle, voi tehdä arvioita tulevien vuosikymmenten trendeistä. Vihreiden menestys tulee jatkumaan, kun maailman ympäristökriisi syvenee. Sivujuonteistaan huolimatta vihreät mielletään ympäristöä puolustavaksi ryhmäksi. Kriisi ajaa muuttajia Eurooppaan ja tämä jakaa ihmiset Euroopassa. Kiinan valta kasvaa ja muuttuu uhkatekijäksi. Perussuomalaiset muuntuvat ja kasvavat. Heistä tulee peruseurooppalaisia, jotka vaalivat eurooppalaisuutta ulkoisilta vaikutteilta. Monikulttuurisuuden kritiikki ei ole enää junttiutta vaan asian syvempää ymmärrystä.

>>> Lue Eero Paloheimon koko vastaus

Vesa Mauriala
Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja

Olen joutunut kysymään itseltäni usein, mikä SDP:stä tekisi tällä hetkellä puolueen, jota esimerkiksi metallimies mielellään äänestäisi. Itse löydän lukuisia syitä, mutta luulen, ettei kyseinen metallikaveri niitä yhtä helposti löytäisi. Puolueen oppositiopolitiikka erityisesti eduskunnassa on edelleen haparoivaa ja liian kilttiä. Työnkin korostaminen on vasta hiljalleen löytänyt viestinnän keskiöön. SDP:ssä on liiaksi vallalla ajattelutapa, että me pärjäisimme ilman duunareita. Jos tämä ajattelutapa saa lisää jalansijaa, puolue voi rauhassa kymmenen vuoden päästä kilvoitella vihreiden kanssa 15 % kannatuksesta.

>>> Lue Vesa Maurialan koko vastaus

Timo Laaninen
Suomenmaan päätoimittaja.

Keskusta oli ääniosuuksilla mitattuna vaalien suurin häviäjä. Mutta tulos antoi Matti Vanhaselle kuitenkin aikalisän. Hän voi vielä itse ohjata puoluetta. Jos puolue olisi jäänyt SDP:n taakse kolmanneksi ja saanut vain kaksi paikkaa, ohjat eivät olisi enää pysyneet Vanhasen käsissä. Mutta se on selvää, että paljon pitää keskustassa tapahtua ennen eduskuntavaaleja. Tällä menolla se vaipuu alle 20 prosentin puolueeksi. Keskustan tuloksen suurin valopilkku on 27-vuotias Riikka Manner, joka meni läpi keskustan viiden Itä-Suomen piirijärjestön tuella ja ahkeralla vaalityöllä. Paavo Väyrysen tuki oli tietysti tärkeä, mutta kyllä ehdokkaassakin pitää olla ruutia, jotta saa tällaisia äänimääriä. Voi sanoa, että Manner ja Anneli Jäätteenmäki pelastivat Vanhasen näissä vaaleissa.

>>> Lue Timo Laanisen koko vastaus

Aaretti Siitonen
Ulkopoliittisen instituutin tutkija

Tulkintani mukaan vaalien suurin voittaja Suomessa oli lopulta Anni Sinnemäki. Toisin kuin kilpailijansa sosiaalidemokraateissa, peri vihreiden nuori puheenjohtaja mutkattomammin uskottavan puolueen eurovaaleissa, hallitusvastuusta huolimatta. Vihreiden voitto oli täpärä, mutta ei olisi myöskään ollut mahdollinen ilman puolueen voimakasta panostusta ehdokasasettelussa.

>>> Lue Aaretti Siitosen koko vastaus

Anita Kelles-Viitanen
Suomen Attacin varapuheenjohtaja sekä Vihreiden seniorien varapuheenjohtaja

Nukkuvien puolue voitti vaalit 60 %:n kannatuksellaan niin Suomessa kuin Euroopassakin. Joissakin maissa se sai jopa 80 % :n kannatuksen. Se yhdessä pienten populistipuolueiden voiton kanssa, kertoo vaalien protestiluonteesta. Se ei ole kuitenkaan koko totuus. Muutosta on myös ilmassa. Siitä kielii vihreiden voitto monessa maassa. Vihreillä oli tarjolla konkreettisia vaihtoehtoja. Niillä vietiin ääniä sosiaalidemokraateilta ja vasemmistolta.

>>> Lue Anita Kelles-Viitasen koko vastaus

Elena Gorschkow-Salonranta
Suomen ylioppilaskuntien liiton kansainvälisten asioiden sihteeri

Itseäni on jäänyt eniten kaivelemaan Timo Soinin ja Mitro Revon saamat äänimäärät. Vaikka he ovat ihmisinä ja poliitikkoina hyvin erilaisia, heitä yhdistää kuitenkin tietyllä tavalla samantyyppinen retoriikka ja esiintyminen. Substanssi tai aate ei päätä huimaa, mutta he osaavat sanoa sanottavansa ymmärrettävästi ja tunteisiin vetoamalla. Osin tästä voi syyttää median pinnallista tapaa käsitellä päivän politiikkaa, jolloin nasevat onelinerit ja lupsakka esiintyminen pääsevät oikeuksiinsa painavamman asian kustannuksella. Toisaalta taas on turha syyttää mediaa tai äänestäjiä: varmasti on niin, että mikäli ei kykene välittämään asiaansa merkityksellisellä tavalla äänestäjille (oli viestimisväline mikä tahansa), on joko kehitettävä omaa viestintäänsä tai sitten sanomaansa.

>>> Lue Elena Gorschkow-Salonrannan koko vastaus

Kari Hokkanen
Ilkan entinen päätoimittaja, professori

Keskusta menetti kannatuksesta eniten (-4,3 %) ja neljännen paikkansa - kärsi siis rökäletappion - mutta pysyminen kokoomuksen kanssa samassa paikkaluvussa ja huonoimpiin gallup-odotuksiin nähden siedettävässä ääniprosentissa antaa lohtua Vanhaselle ja Korhoselle. Myös demarien surkea tulos lievittää tuskaa Apollonkadulla. Vaikka puheella torjuntavoitosta olisi nyt vähän katettakin, Vanhanen torjui ilmaisun heti. Niin on syytäkin. Tappioputki jatkui.

>>> Lue Kari Hokkasen koko vastaus