Miksi keskusta tahtoo presidentin sivuun EU-kokouksista?

Tiia Lehtonen

Ulkopoliittisen instituutin tutkija

Suomen EU-edustus eli tuttavallisemmin ja kansankieleenkin kiitettävästi vakiintunut ”kahden lautasen ongelma” on mielipiteitä sinnikkäästi jakava kysymys, eivätkä valtiosääntöoppineet ole epäröineet heittää keskustelussa lisää vettä myllyyn. Presidentin ja pääministerin yhteisedustus EU:n huippukokouksissa ei ole monenkaan mielestä tarkoituksenmukaista saati tarpeellista, vaan ennemminkin reliikki ajalta, jolloin kummatkin pestit kuuluivat onnellisesti samalla puolueelle.

>>> Lue Tiia Lehtosen koko vastaus

Pekka Vennamo

SMP:n entinen puheenjohtaja

Kepu pyrkii parantamaan puolueen ja erityisesti pääministerinsä ryvettynyttä imagoa. Sinänsähän puolueen kanta ei ole uusi, mutta sen korostaminen juuri nyt on osa EU-vaalikampanjaa.

Samalla kepu kiusaa demareita, koska SDP joutuu tässä tilanteessa joko puolustamaan vahvaa presidenttivaltaa tai hylkäämään oman presidenttinsä. Molemmat vaihtoehdot ovat puolueelle vaikeita.

Halonen heitti pallon Taxellin komitealle. Hän aikoo siis jatkaa osallistumistaan huippukokouksiin koko presidenttikautensa ajan, koska perustuslain muutos on riitainen ja vie aikaa.

Timo Laaninen
Suomenmaan päätoimittaja

Puolueet käyttivät eduskunnan EU-selontekokeskustelua eurovaalikampanjointiin antamalla siinä näkyvimmät roolit euroehdokkaille. Keskustan Markku Laukkanen osasi vanhana toimittajana hyödyntää annetun tilaisuuden kärjistämällä oman sanomansa niin, että uutiskynnys varmasti ylittyi kaikissa välineissä.

Samalla Laukkasen viestiin tiivistyi keskustan ja pääministeri Matti Vanhasen kuuden vuoden kokemus kahden lautasen ongelman hoitamisesta EU:ssa.

>>> Lue Timo Laanisen koko vastaus

Ralf Sund
STTK:n talouspoliittinen asiantuntija

Suomalaisten puolueiden kannat ylimpien valtioelinten keskinäisistä suhteista heiluvat kuin tuuliviiri yllä talon katon. Kannanotot perustuvat päiväkohtaisiin positioihin. Tämä on surullista. Olisikohan tässä periaatteettomuudessa syy politiikan alennustilaan?

Kekkosen aikaan koko vasemmisto ajoi vahvaa eduskuntaa presidentin valtaoikeuksien kustannuksella. Oikeisto pani kampoihin. Demaripresidenttien aikana vasemmisto on siirtynyt kannattamaan presidentin laajahkoja valtaoikeuksia ja oikeisto on yhtä lailla vaihtanut palttoota: nyt se haluaa näivettää presidentin roolia. Kokoomus hieman kakistelee, koska sillä on vahva optio voittaa seuraavat pressavaalit.

>>> Lue Ralf Sundin koko vastaus

Elena Gorschkow-Salonranta
Suomen Ylioppilaskuntien Liiton kansainvälisten asioiden sihteeri

Keskustan tapa nostaa tämä perustuslaillinen asia EU-selonteon käsittelyn yhteydessä pistää miettimään, että kyseessä on vaalitemppu, johon media tarttui liiankin hanakasti. Tätä asiaahan ei selonteon yhteydessä päätetä ja tarkoituksena oli varmaankin vain saada esiin SDP:n sisällä olevia eriäviä näkemyksiä asiasta. Ilmeisesti keskusta kuvitteli tämän olevan sellainen asia, joka kiinnostaa kansaa ja äänestäjiä.

Samaan aikaan kun työttömyysluvut kasvavat ja globaali talouskriisi ravistelee myös EU:ta, voisi kuvitella että EU-vaalikeskusteluissa nousisi tärkeämpiäkin asioita esiin. Mikäli ihmisille luodaan kuvaa että tärkein asia on kuka istuu minkäkin lautasen ääressä päätöspöydissä, ei ole mikään ihme ettei äänestysprosentit vaikuta olevan nousussa näissäkään vaaleissa.

Arto Nieminen
Suomen Journalistiliiton puheenjohtaja

Tämä suomalainen lautasongelma on omituinen ja saa välillä naurettavia piirteitä. Ikään kuin suomalainen poliittinen tahto tai poliitikkojen tahto ja näkyminen EU:ssa riippuisi siitä kuinka monta ihmistä kokouksiin, ruokailuihin ja muihin kekkereihin osallistuu. Ei Suomi lautasia tarvitse, Suomi tarvitsee painavaa sanottavaa Euroopassa.

Vaalikeskusteluna tämä lautasasia ei ehkä ole Euroopan talousongelmia miettiessä ihan ykköskamaa, mutta toisaalta ehkä tämä on sen verran simppeli asia, että äänestäjät ymmärtävät sen.

>>> Lue Arto Niemisen koko vastaus

Karina Jutila
Ajatuspaja e2:n johtaja

Selonteko ja EU-vaalit selittävät osittain Laukkasen puheenvuoron ajankohtaa. Taustalla on kuitenkin pitempiaikaista harmistumista kahden lautasen ongelmaan. Pääministerille halutaan selkeä ja yksiselitteinen tila hoitaa ja johtaa EU-politiikkaa. Kyse on johdonmukaisesta parlamentarismin vahvistamisesta eikä vaakakupissa paina se, kuka tehtävää hoitaa nyt tai jatkossa.

Demareille keskustelu on ongelmallista. Puolueella oli tärkeä rooli eduskuntauudistuksessa sata vuotta sitten. Nyt sama puolue on ollut kärjessä puolustamassa presidentin valtaoikeuksia. Aivan kuin isoon perustuslailliseen asiaan otettaisiin kantaa henkilökeskeisten ja päiväkohtaisten valta-asetelmien näkökulmasta.

Mielenkiintoista lautaskeskustelussa on myös kahden kärkipoliitikon rooli. Sekä juristi Halonen että juristi Niinistö ovat suhtautuneet vähintäänkin pidättyväisesti presidentin valtaoikeuksien kaventamisen. Joku voisi odottaa eduskunnan puhemiehen paikalta vahvaa puoltoääntä parlamentarismin vahvistamiselle. Halosen näkemyksiä selittää oma nykyinen tehtävä.

Perustuslain uudistamisesta tulee haasteellista, jos järki ei voita.

Kari Hokkanen
Ilkan entinen päätoimittaja, professori

Presidentin läsnäolo on vaikeasti perusteltavissa, varsinkin kuin Halonen on halunnut osallistua niin paljon. Ilmeisesti kiistely puheenvuorosta Prahassa on vaikuttanut tähän linjaukseen nyt ja sai keskustan seuraamaan kokoomuksen jo aikaisemmin ottamaa kantaa.

Substanssipuoli on selvä, eikä presidentilläkään ole siihen huomautettavaa, kuten hän lausui. Asia on todellakin eduskunnan enemmistön päätettävissä ja perustuslain selkeytys tulee tarpeeseen.

Ulostulon ajankohtaa ja vähän sävyäkin voi ihmetellä. On vaikea ymmärtää, mikä kiire oli tämä julistaa juuri EU-vaalien alla, kun hyvin tiedetään, että äänestäjien on vaikea tehdä eroa presidentin ulkopoliittisten valtaoikeuksien riisumisen ja EU-huippukokouksista pois jäämisen välillä. Edellisessähän keskustan kanta ei ole mihinkään muuttunut. Nykyinen muotoilu - ja käytäntökin - eli että presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa vastaa sekä puolueen että sen kannattajien tahtoa.

Ainakaan vaalihyötyä keskusta ei saa. Sekä Soini että SDP alkoivat heti hyökkäyksensä "keskustan vallanhimoa" ja "kansan valitseman presidentin" sivuuttamista vastaan. Ehdokkaat kohtaavat varmasti Laukkasen puheen tilaisuuksissaan.

>>> Lue Kari Hokkasen koko vastaus

Jukka Koivisto
Johtaja Elinkeinoelämän keskusliitossa

En tulkitse tätä keskustan nyt esitettyä kantaa Euroopan parlamentin vaaleihin liittyväksi vaan osoituksena laajemmasta tavoitteesta päättää "kahden lautasen" kausi Suomen EU -politiikassa. Eikä keskusta ole yksin tällä kannalla. Käytännön EU -politiikka ja Suomen valtiosääntö ovat kulkeneet eri tahtiin ja tälle kehitykselle halutaan päätepiste. On hyvä, että myös muille EU -jäsenmaille on täysin selvää Suomen päätöksenteko EU -kysymyksissä. Se, että asia nousi nyt näin väkevästi esille eduskuntakeskustelussa oli kuitenkin osoitus siitä, että tämä asia on hiertänyt valtasuhteita enemmän kuin yhteiskuntakeskustelussa on ollut esillä.

Mielestäni presidentti Tarja Halonen kunnioitti oivalla tavalla parlamentarismia todetessaan, että viime kädessä eduskuntapuolueet päättävät asiasta.

>>> Lue Jukka Koiviston koko vastaus

Juha Eskelinen

Johtaja Kalevi Sorsa -säätiöstä

Keskustan tarve ottaa esille EU-politiikassa kahden lautasen tematiikka juuri ennen Euroopan parlamentin vaaleja on mielenkiintoinen. Vanhanen yrittää huitoa edestään kahta varjoa: presidentti Halosta ja suosikkipoikaa puhemies Niinistöä. Keskusta on paniikissa ja Vanhasen asema horjuu ja heiluu. Tällä demonstraatiolla keskusta yrittää lisätä testosteronia omaan yskivään vaalikoneeseensa. Muutoinkin pääministeri ottaa kantaa kaikkeen liikkuvaan, heiluu kuin heinämies.

Presidentin aseman vetäminen keskelle vaalitaistelua on mielestäni keskustan itsensä kannalta virhe.

>>> Lue Juha Eskelisen koko vastaus

Jukka Halonen

Vapaa toimittaja

Margaret Thatcher sen sanoi: ”Jos politiikassa haluat jotakin sanotuksi, käänny miehen puoleen, jos tehdyksi, naisen.” Politiikka ei monesti ole järkevää ja rationaalista toimintaa, vaan hetken mielijohteita tai pelkästään suunsoittoa. Laukkasen puheenvuorolla en usko olleen syvällisempää logiikkaa. Sillä hän haki huomiota tietysti ensi sijassa itselleen ja kenties siinä sivussa puolueelleen, joka kyntää syvällä EU-vaalien alla.

>>> Lue Jukka Halosen koko vastaus

Martina Harms-Aalto

Ministeri Stefan Wallinin avustaja

Vastata voi lyhyesti, ja vastakysymyksellä "kuka haluaa että presidentti on mukana EU-kokouksissa"?

Mielestäni perustuslain hengessä olisi syytä siirtyä käytäntöön jossa Suomea edustaa kokouksissa Suomen hallitus, ja sen pääministeri riippumatta siitä kuka tämä henkilö on, ja yhtä riippumatta siitä kuka on presidentti.

Voisi tietysti perustellusti sanoa että Euroopan unionista ja Suomen jäsenyydestä olisi hyvin monta tärkeämpää keskusteluaihetta kuin lautasten lukumäärä.

Ajankohta asian esillenostamiseen on ehkä kuitenkin sinänsä fiksu. Kun kansalaiset eivät EU:sta niin jaksa kiinnostua niin ainoat asiat mitkä kadunmies varmasti muistaa on ne ikuiset vinokurkut ja sitten nämä lautaset. Jaksaako hän sitten uurnalle saakka tämän kysymyksen innoittamana, siitä en uskaltaisi olla niinkään varma?

Esa Erävalo
KD-viikkolehden päätoimittaja

Keskusta haluaa saada presidentin pois EU-pöydistä mielestäni pääasiallisesti taktisista syistä. Keskustassa tiedetään, että seuraavat presidentit mitä todennäköisimmin eivät ole keskustalaisia. Sen sijaan Keskustalla on mahdollisuudet saada edelleen hallituksissa esimerkiksi ulkoministerin paikka, jolle halutaan paikka myös EU-pöydissä. Keskustalaiset vaikuttajat ovat huolissaan kannatuksestaan isoissa kaupungeissa. Mikäli haluaa mielistellä kaupunkilaisväestöä, kannattaa asettua useimmissa asioissa samalle kannalle kuin Helsingin Sanomat.

>>> Lue Esa Erävalon koko vastaus