Helsinki |

Yksityisten vastaanottokeskusten toiminnasta valitetaan eniten – Maahanmuuttovirasto tiukentaa valvontaa

Suurin osa Maahanmuuttovirastoon tulleista valituksista koskee yksityisiä Luona Oy:n vastaanottokeskuksia. Yhtiö ja Maahanmuuttovirasto vääntävät keskenään myös siitä, onko budjetilla palkattu suositeltu määrä terveydenhoitohenkilökuntaa.

Turvapaikanhakijat ovat pukeutuneet varvastossuihin.
Vielä talvella arvioitiin, että Suomen tarvittaisiin turvapaikanhakijoille kaksi palautuskeskusta. Kuva: Toni Määttä / Yle

Viime syksynä Maahanmuuttovirasto oli pulassa. Tuhansille Suomeen tulleille turvapaikanhakijoille oli löydettävä nopeasti katto pään päälle.

Suomeen perustettiin pikavauhdilla 180 uutta vastaanottokeskusta.

Hätiin turvapaikahakijoiden majoittamiseen saatiin uusia yksityisiä toimijoita, joilla ei ollut minkäänlaista kokemusta vastaanottokeskusten pyörittämisestä.

– Hankimme majoituspaikkoja sieltä mistä niitä saimme. Ei ollut mitään mahdollisuuksia toiminnan kilpailuttamiseen, Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Jorma Kuuluvainen sanoo.

Yksi pelastava taho oli yksityinen Luona Oy, joka kykeni perustamaan jo olemassa oleviin tiloihinsa usean sadan asiakkaan yksiköitä.

Sopimus Maahanmuuttoviraston kanssa syntyi syyskuussa, ja Luonasta tuli nopeasti Suomen suurin yksityinen vastaanottokeskustoimija.

Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus.
Luona Oy:n pyörittämässä vastaanottokeskuksessa Espoon Nihtisillassa asuu noin 580 turvapaikanhakijaa. Kuva: Toni Määttä / Yle

Henkilöstövajetta ja ilmapiiriongelmia

Toiminta ei kuitenkaan ole käynnistynyt yksityisellä sektorilla aivan Maahanmuuttoviraston odotusten mukaisesti.

Etenkin Luonan vastaanottokeskustoiminnasta on kirjelmöity kielteisesti Maahanmuuttovirastoon pitkin syksyä ja alkuvuotta.

Luona Oy pyörittää tällä hetkellä kahdeksaa vastaanottokeskusta, joista suurin osa sijaitsee pääkaupunkiseudulla.

Kirjelmiä on tullut sekä henkilöstöltä, turvapaikanhakijoilta että myös viranomaisilta. Palautteen valossa Luonan vastaanottokeskuksia riivaa henkilöstövajeen lisäksi myös kehno ilmapiiri.

– Henkilöstömäärä on koettu riittämättömäksi. Asiakkaat ovat kokeneet epäkunnioittavaa kohtelua ja lisäksi joidenkin yksiköiden johdon toiminta on kummastuttanut, Jorma Kuuluvainen sanoo.

Järjestöjen ja kuntien vastaanottokeskuksista ei ole tullut vastaavanlaista palautetta Maahanmuuttovirastoon.

Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus kuvattuna ulko-oven edustalta.
Turvapaikanhakijoita Nihtisillan vastaanottokeskuksen edustalla. Medialla ei ole asiaa sisätiloihin. Kuva: Toni Määttä / Yle

Luonan yksikössä kuoli nuori turvapaikanhakija

Maahanmuuttovirasto antaa vastaanottokeskuksille omat suosituksensa henkilöstömitoituksesta. Ne eivät ole lakiin kirjattuja.

Esimerkiksi Espoon Nihtisillan vastaanottokeskuksessa terveydenhoitajia täytyisi asiakasmäärään suhteutettuna olla vähintään neljä.

Maahanmuuttoviraston tietojen mukaan keskuksessa työskentelee vain yksi terveydenhoitaja.

Nihtisillan tilanne nousi esiin tammikuussa, kun yksikössä kuoli nuori turvapaikanhakija.

– Luonan mukaan henkilöstövajeella ei kuitenkaan ole ollut vaikutusta tapahtumien kulkuun, Jorma Kuuluvainen sanoo.

– Saamamme palautteen mukaan turvapaikanhakijat ovat kuitenkin kokeneet, että koska terveydenhoitajia ei ole riittävästi, lääkäriin on vaikea päästä. Tietojemme mukaan kaikkiaan kolme tai neljä terveydenhoitajaa puuttuu yksiköiden kokonaissuositusmäärästä edelleen.

"Voi olla, että henkilöstömenoissa on väljyyttä"

Luona Oy:n edustajat eivät suostuneet tapaamaan eivätkä antamaan Ylelle haastattelua. Yhtiön omiin linjauksiin kuuluu myös se, ettei median edustajia päästetä vierailulle vastaanottokeskuksiin.

Vartija tulee vastaan jo parkkipaikalla.

Lähettämässään sähköpostissa toimitusjohtaja Milja Saksi perustelee terveydenhoitajien määrää Luonan omalla toimintamallilla, jossa terveydenhuollon tiimin muodostavat terveydenhoitaja, lähihoitaja ja konsultoiva lääkäri.

Maahanmuuttoviraston henkilöstösuositukset tulivat Milja Saksin mukaan yhtiön tietoon vasta viime viikolla.

Maahanmuuttoviraston mukaan tämä ei pidä paikkansa.

– Luonan yksiköitä on huomautettu mitoituksista jo aiemmin, Kuuluvainen sanoo.

Milja Saksin mukaan Luonan ja Maahanmuuttoviraston väliset kehityskeskustelut on käyty "hyvässä hengessä".

– Kun olemme saaneet palautetta, olemme ryhtyneet korjaaviin toimiin. Rekrytoimme paraikaa uusia työntekijöitä terveydenhuollon tiimiin.

Myös ohjaajien pätevyyssuosituksista Maahanmuuttovirastolla ja Luonalla on omat näkemyksensä.

Maahanmuuttovirasto suosittaa, että vastaanottokeskuksissa työskentelevillä ohjaajilla tulisi olla vähintään sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, tai vastaavat taidot.

– Luonalla on ohjaajina useita lähihoitajia, mutta meillä ei ole tiedossa, että ohjaajilla tulisi olla vähintään sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, toimitusjohtaja Milja Saksi vastaa sähköpostitse.

Luona on saanut Maahanmuuttovirastolta toiminnalleen budjetin, joka on arvioitu suositusten mukaisen henkilöstömäärän mukaan.

– Voi olla, että henkilöstömenoissa on nyt väljyyttä, Kuuluvainen sanoo.

Luona Oy on osa kansainvälistä Barona-konsernia. Sen liikevaihto on yli 160 miljoonaa euroa.

Maahanmuuttovirasto tehostaa keskusten valvontaa

Maahanmuuttovirasto aloitti vuoden alussa vastaanottokeskusten kokonaisarvioinnin.

Virasto käy arvioissa läpi kaikki vastaanottokeskukset ja arvioi, onko toimintaan tarpeen tehdä muutoksia tai lakkauttaa osa keskuksista kokonaan. Samalla Maahanmuuttovirasto tehostaa vastaanottokeskusten valvontaa muun muassa pistokokein.

Vuoden tavoitteisiin kuuluu myös yksityisten toimijoiden kilpailutuksen järjestäminen.

Tuoreimmat aiheesta: Helsinki

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä