Kansalaisten valinnat ohjaavat uutisten muutosta

Kuluneet kymmenen vuotta ovat muuttaneet uutisvälitystä hurjasti. Tietoa on tullut saataville paljon aiempaa enemmän, vanhoilla ja uusilla kanavilla. Uutiset kilpailevat ihmisten huomiosta myös kasvaneen muun tarjonnan kanssa: tv-iltaan mahtuu ennen kokematon määrä vaikkapa sarjoja, draamaa tai elokuvia.

Kun niukkuus on vaihtunut runsauteen, ihmisten arjen rutiinit ja uutiskulutuskin ovat alkaneet muuttua. Ihmisten vuorokausirytmi ei enää määrity uutislähetysten perusteella. Uutisia seurataan yhä enemmän heti kun ne tapahtuvat tai silloin kuin ne eteen sattuvat.

Perinteisen journalismin sijalle internetissä on tarjolla tutkijoiden syvällisiä kirjoituksia, yksityisiä pöytälaatikkohuomioita ja kasapäin mielipiteitä. ”Tiedotusvälineiden” tuottamaa aineistoa verkossa olevasta ”tiedosta” on vain häviävän pieni osa.

Sitten on vielä tämä sosiaalinen media. Amerikkalaiset ovat laskeneet: perinteisen median osuus on vain 21 prosenttia netissä mediapalveluihin käytetystä ajasta ja 15 prosenttia sivulatauksista. Loppu on You Tubea, Facebookia, Twitteriä ja muita itsensäilmaisu- ja yhdessäolopalveluita.

Näin siis muuttuu kansalaisten näkökulma tiedonvälitykseen. Mutta oikeastaan vielä suurempi muutos on tapahtunut tiedon tuottamisen kaupallisessa logiikassa.

Toisen maailmansodan jälkeen yksityinen media kasvoi kaikkien aikojen mahtiinsa, ja kasvu perustui mainosrahoitukseen. Sekä kaupalliset sanomalehdet että tv ovat rahoittaneet suuren osan journalismistaan myymällä yleisökontakteja mainostajille.

Laadukkaan yksityisen journalismin takeena on yleensä ollut vahva markkina-asema ja sitä kautta taloudellinen tulos. Vahva talous on taannut riippumattomuuden rahoittajista, siis ilmoittajista.

Mainosrahoitteisuuden suuri ongelma on, että nyt yleisö sirpaloituu lukuisille kanaville. Lisäksi mainostajat ovat alkaneet löytää verkon avulla suoran yhteyden kuluttajiin. Muutos nakertaa myös perinteisen mainonnan hintaa: Uudelta suunnalta tuleva kilpailu puree ja tekee tehtävänsä.

Tilannetta pahentaa maailmanlaajuinen lama, joka näkyy voimalla mainostajien ostoissa.

Puhtaasti markkinoiden näkökulmasta journalistisen työn vaatima raha on vain ylimääräinen lisäkustannus. Jos internet tai vaikkapa hakukone Google tarjoaa mainostilaa ilman toimittamisen kustannuksia, se voi tarjota kontakteja paljon halvemmalla kuin laatujournalismia tuottava talo.

Hakukoneiden raakamateriaaliksi kelpaa journalismin lisäksi mikä tahansa sisältö. Itse asiassa: uutiset ovat verkossa vaikeimmin kaupallistettavia sisältöjä.

Näkyvimmin näiden muutosten yhdistelmä näkyy nyt Yhdysvalloissa sanomalehdistön kriisinä, jota parhainkaan kaupallinen menestys verkossa ei näytä pystyvän korvaamaan. Britanniassa mainosrahoitteinen tv on menettänyt tulojaan niin paljon, että se haluaisi helpotuksia uutisten tuottamisvelvoitteisiinsa.

Lopputulos on julma: toimittajien määrä vähenee ennen kokemattomalla vauhdilla ja maailman tunnetuimpia sanomalehtiä on konkurssin partaalla. Jäljelle jäävät toimittajat käyttävät yhä suuremman osan ajastaan saman tiedon edestakaisin pyörittelyyn, versiointiin eri kanaviin. Itse asian selvittämiseen ja pohtimiseen on käytettävissä uutisvälineissä vain hetki, jos sitäkään.

YLEn uutisten vahvuutena on ollut huolellinen journalistinen työ. Suuri joukko suomalaisia hakeutuu edelleen varta vasten YLEn tv- ja radiokanaville nähdäkseen tai kuullakseen uutisia. He odottavat saavansa YLEn tulkinnan maailmasta. Se kuuluu ja näkyy paitsi yksittäisten juttujen sisällössä myös aihevalinnoissa ja lähetysten pääaiheiden järjestyksessä.

He odottavat näkevänsä paitsi huolellisesti tehtyjä uutisia, myös huolellisen lähetyskokonaisuuden. Ihmisten on voitava luottaa siihen, että kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävät asiat ovat päälähetyksissämme.

Tässä on YLE Uutisten suurin vahvuus, mutta samalla suurin haaste: ihmisten käsitykset asioiden tärkeydestä poikkeavat toisistaan. Toisille hallituksen budjettiriihi on tärkeä asia, mutta monia se ei kiinnosta lainkaan. Tarjonnan monipuolistuminen tarjoaa loputtomat mahdollisuudet keskittyä vain itseä kiinnostaviin asioihin.

Kansalaisen omat valinnat ovat alkaneet ohjata yhä voimakkaammin myös sitä, mitä toimitukset heille tarjoavat. Klikatuimman sisällön joukkoon verkossa pääsee oikeanlaisilla vihjailevilla otsikoilla, ja nyt niitä todellakin löytyy.

Tulevaisuuden YLEn on sopeuduttava tällaiseen ympäristöön. Päävaihtoehtoja on kaksi: muuttua muiden mukana tai erottua joukosta.

YLEn päälähetyksien on tulevaisuudessakin kyettävä tiivistämään olennaisin päivän tärkeimmistä aiheista. Lähetysten on tarjottava olennaista uutta myös niille, joiden silmien ohi otsikko vilahti jo päivällä.

YLE Uutisten tehtävänä on valikoida loputtomasta tiedon tulvasta suomalaisille olennainen, samalla kuitenkin tiedostaen että käsityksiä olennaisesta on yhtä monta kuin suomalaisia. Tässä tehtävässä meitä auttavat uudet teknologiat ja internetin mahdollisuudet. Verkko voi tulevaisuudessa olla väline katsoa sekä kansakuntaa että itseä koskettavat asiat.

Kaupallisten voimien puserruksessa julkisen palvelun uutisille on tärkeätä kirkastaa arvopohjansa, siis erottua raaistuvassa arvomaailmassa. Oikeutus olemassaoloomme tulee kansalaisilta. Tästä lähtee perustehtävämme, suomalaisen kulttuurin ja demokratian vahvistaminen, ja siihen tulee myös journalististen valintojemme perustua.

Miten erilaistuvat odotukset ja pysyvät arvot yhdistetään menestykseksi?

Toimituksella pitää olla todella syvällinen ymmärrys suomalaisten arjesta, ajatuksista ja elämästä. Suora kontakti yleisöön nousee yhä tärkeämmäksi. Verkosta tulee väline, jonka avulla tieto, mielipiteet ja näkökulmat kulkevat myös katsojilta toimitukseen ja elävöittävät ajatteluamme ja siten lähetyksiämmekin.

Kaikkien suomalaisten kokoaminen samaan aikaan sohvalle tai radion ääreen on jo nyt mahdoton tehtävä.

Emme aina pysty kilpailemaan viihdyttävän draaman tai edes lämpimän kesäillan kanssa. Mutta meidän on tarjottava kokonainen kuva maailmasta niin, että oikean hetken koittaessa se on jokaisen saatavilla - televisiossa, radiossa tai netissä.

Kymmenen vuoden kuluttua nykyisen tarjontamme rinnalle on edelleen noussut uusia tapoja katsoa, kuunnella tai lukea uutisia. Kansalainen valitsee itse.

Kaupallisen median kriisiytyminen oli odotettavissa, mutta muutoksen nopeus yllätti. Erityisen kova on juuri nyt mainosrahoitteisen median tilanne - toki poikkeuksellisen lihavien vuosien jälkeen.

Sanomalehdistön murheet ovat erityisen suuret Yhdysvalloissa, jossa yleisradiotoiminta on ohutta - eli sitä tuskin voi syyttää. Euroopassa merkit viittaavat pikemminkin siihen, että vahva lupamaksurahoitteinen yleisradioyhtiö ja vahva sanomalehdistö asuvat yleensä samassa maassa.

Kaupallisen median kriisin takana ovat suuremmat voimat, markkinavoimat, joiden tuki nykyisille liiketoimintamalleille heikkenee. Tälle kehitykselle YLE ei mahda mitään. Yhä useampi on sitä mieltä, että puhtaan uutistarjonnan kaupallistaminen verkossa ei tule koskaan onnistumaan. Liiketoimintamallit pitää löytää muista sisällöistä ja palveluista.

Laatujournalismin ja perinteisten journalististen arvojen puolustamisessa yleisradioyhtiöillä voi juuri tässä tilanteessa olla merkittävä rooli - jos suomalaiset sitä haluavat.