Myös YLE uutisten kyselyssä Katainen suhtautuu menoleikkauksiin puoluejohtajista myönteisimmin.

Puoluehallituksessa pitämässään puheessa Katainen nosti rohkaiseviksi esimerkeiksi Viron ja Liettuan, joissa on tehty miljardien eurojen leikkaukset ja veronkiristykset. Kataisen mukaan leikkauksia tarvitaan myös Suomessa, vaikka suuruusluokka onkin eri kuin Baltian maissa. Katainen arvioi, että ylivelkaantumiskierrettä ei torjuta "pyhällä toivolla". Hänen mukaansa leikkauksia tarvitaan.

- No totta ihmeessä. Me tarvitsemme veronkorotuksia ja sitten tarvitsemme menotason jäädyttämisen, Katainen sanoi haastattelussa.

Keskusta vastustaa leikkauksia

Toinen päähallituspuolue on eri linjoilla. YLE uutisten kaikille puoluejohtajille tekemässä kyselyssä keskustan puheenjohtaja, pääministeri Matti Vanhanen sanoi, että menoja ei ensi hallituskaudellakaan pidä leikata.

- Sitä kautta ei ole saavutettavissa mitään mainittavaa talouden tasapainottamisen kannalta. Kansakunnan pitäisi oppia tekemistään virheistä. Ne 90-luvun lopun leikkaukset, niissä oli paljon virheitä, jotka näkyvät tällä hetkellä lasten ja nuorten huostaanottoina, selvänä pahoinvointina.

Pääoppositiopuolue SDP on samoilla linjoilla keskustan kanssa. Puheenjohtaja Jutta Urpilaisen (sd.) mukaan sosiaaliturvaa ja hyvinvointipalveluja ei pidä leikata.

- Sen sijaan verotusta on syytä kiristää ja myöskin ihmisiä kannustaa työntekoon eli työuria pidentää, Urpilainen sanoo.

Pienemmissä puolueissa menoleikkauksiin suhtaudutaan nihkeästi tai niihin ei haluta ottaa tässä vaiheessa suoraa kantaa. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen kuitenkin katsoo, että seuraava hallitus todennäköisesti joutuu veronkiristysten lisäksi menojen leikkauksiin. Kristillisten mukaan menoja voitaisiin leikata vain kaikkien puolueiden yhteisellä, laajalla sopimuksella.

Vihreät hillitsisivät menojen kasvua ja painottavat tuottavuuden lisäämistä. Vasemmistoliitto ei halua leikata mistään palveluista, mutta voisi supistaa puolustusmenoja. Perussuomalaiset sanovat, ettei perusturvaa voi leikata, mutta esittävät hallintomenojen ja EU-jäsenmaksujen karsimista. RKP tyytyy toteamaan, että verotuksen tasoa pitää suhteuttaa julkisiin menoihin.

Verojen korottamistarpeesta yksimielisyys

Kaikki eduskuntapuolueet katsovat, että veroja pitää ensi hallituskaudella nostaa, jotta taantuman aiheuttamaa velkaantumistahtia voidaan hillitä. Kokoomus ennakoi kyselyssä verojen kiristämistä varovaisimmin. Kokoomusjohtaja Katainen sanoo, että joitakin veroja nostetaan ja toisia ei, mutta kokonaisveroaste todennäköisesti nousee. Katainen pitää tuloverojen keventämistä kuitenkin mahdollisena myös ensi hallituskaudella, jos muut verot vastaavasti kiristyvät.

Sekä keskusta että SDP sanovat verotuksen kiristyvän. Näissä puolueissa työtulojen veroa tosin suojattaisiin suoranaisilta kiristyksiltä. SDP:n Jutta Urpilainen kiristäisi ennen muuta omaisuus- ja pääomatulojen verotusta. Keskustan Matti Vanhanen kiristäisi kokoomuksen tavoin ennen muuta välillisiä veroja, kuten ympäristöveroja.

Pääomaveron jonkinasteinen kiristäminen sopii valtaosalle puolueista. SDP, vasemmistoliitto ja perussuomalaiset pitävät pääomaveroa ensisijaisena kirisityskohteena. Myös kokoomus on valmis pääomaveron kiristykseen.

Vasemmistoliitto ilmoittaa ainoana puolueena suoraan vastustavansa välillisten verojen korottamista, koska ne kohdistuvat voimakkaimmin pienituloisiin. Puolue kannattaa kyselyssä myös suurituloisten tuloverojen kiristämistä yhdessä perussuomalaisten kanssa.

Köyhimpien perusturvaa halutaan suojata

Puoluejohtajilta kysyttiin lisäksi, mitä menoja ei missään tapauksessa pidä leikata.

Kokoomuksen mukaan "kaikkein heikoimmassa asemassa olevien elämän edellytyksiä" ei pidä leikata. Myös SDP, vasemmistoliitto, perussuomalaiset ja kristilliset suojaisivat loppuun asti köyhimpien ihmisten perusturvaa.

Keskusta viittasi aiempaan vastaukseensa, jonka mukaan menoleikkauksia ei tarvita. Vihreiden mukaan leikkureilla ei pidä koskea koulutukseen.