Ulkomaat

Yli 100 000 vuoden takaisia työkaluja löytyi – tekijä on mysteeri

Työkalujen valmistajaa on mahdotonta selvittää ilman DNA-aineistoa, mutta mahdollisuudet geneettisten johtolankojen löytymiselle trooppisesta Indonesiasta ovat hyvin vähäiset.

Neandertalin mies ja nainen rekonstruoituina Metmannin museossa.
Neandertalin mies ja nainen rekonstruoituina Metmannin museossa Saksassa. Kuva: Federico Gambarini / EPA

Indonesialaiselta saarelta on löydetty vähintään 118 000 vuotta vanhoja kivikautisia työkaluja. Niiden valmistaja on tutkijoiden mukaan mysteeri, sillä varhaisesta ihmisestä ei alueella ole löytynyt jälkeäkään.

Nature-julkaisussa keskiviikkona ilmestyneessä tutkimuksessa viitataan myös mahdolliseen yhteyteen Australian asuttamisessa.

Sulawesin saarelta neljältä eri kaivausalueelta löytyneet sadat työkalut ja niiden osat käynnistävät todennäköisesti pitkäaikaisen debatin siitä,keitä nämä sukupuuttoon kuolleet varhaisihmiset olivat.

Saarelta löytyneet teräväreunaiset työkalut – yksi- tai kaksipuoliset – on valmistettu hakkaamalla lastuja irti palasta kalkkikiveä, tutkijat kertovat.

Ehkä Homo erectuksen haara?

Vuonna 2003 läheiseltä Floresin saarelta löytyi hobitti-lempinimen saaneen pienikasvuisen ihmislajin fossiiileja. Pitkään kiisteltiin siitäkin, oliko floresinihminen (Homo floresiensis) erillinen ihmislaji, vai olivatko luulöydöt vain epämuodostuneen tai sairaan nykyihmisen jäänteitä.

Tutkimukset paljastivat, että floresinihminen saapui saarille vähintään miljoona vuotta sitten.

Nyt paljastunut työkalujen aarreaitta Sulawesilla kertoo, ettei Flores suinkaan ollut ainoa saari alueella, jota nykyihmistä edeltävät ihmislajit asuttivat. Nykyihminen, Homo sapiens, saapui nykyisen Indonesian saarille noin 50 000 vuotta sitten, tutkimuksen johtaja Gerrit van den Bergh Wollongongin yliopistosta Australiasta kertoi uutistoimisto AFP:lle.

Useiden tutkijoiden mukaan floresinihminen on sukupuuttoon kuolleen "pystyihmisen" (Homo erectus) jälkeläinen, joka pieneni satojen sukupolvien kuluessa, eristyksissä saarilla tapahtuneen kääpiöitymisen seurauksena.

– Sekä "hobitin" että nyt löydettyjen työkalujen fossiilit viittaavat selvästi eristyneisiin saariolosuhteisiin, van den Bergh selventää.

Yksi teoria on, että työkalut on valmistanut joku pystyihmisestä – joka asui läheisellä Jaavan saarella ainakin 1,5 miljoonaa vuotta sitten – haarautunut ihmislaji. Sulawesilta löytyneiden työkalujen valmistajaa on kuitenkin mahdotonta selvittää ilman fossiiliaineistoa.

"Ei ainakaan Homo sapiensin tekosia"

Van den Berghin mukaan löytö avaa mahdollisen yhteyden nyky-Australian asuttaneisiin varhaisiin ihmisiin.

– Tiedämme geneettisen aineiston perusteella, että ensimmäisillä Australiaan saapuneilla ihmisillä ja heidän jälkeläisillään on DNA:ssaan pieni osa mystisen denisovanihmisen perimästä, van den Bergh sanoo.

Denisovanihmisellä on ollut paitsi ihmisen myös neanderthalilaisen kanssa yhteinen kantamuoto. Denisovanihmisen uskotaan erityineen ihmisistä noin 600 000 vuotta sitten ja neanderthalilaisista noin 200 000 vuotta sitten. Denisovanihmisiä tiedetään eläneen ainakin vielä noin 40 000 vuotta sitten.

Denisovanihmisten fossiileja on selviytynyt kuitenkin niin vähän – Siperiasta luolasta kaivetut muutamat hampaat ja pikkusormen luu – etteivät tutkija tiedä edes miltä muinainen laji on mahtanut näyttää. DNA-yhteys Australian asukkaisiin kuitenkin viittaa siihen, että osa denisovanihmisistä kulkeutui pitkälle Aasiaan saakka.

– Nykyaustralialaisten esi-isien ja denisovanihmisten geneettinen vaihto tapahtui luultavasti jossain päin Kaakkois-Aasiaa, van den Bergh kommentoi.

Tutkijan mukaan on siis mahdollista, että Sulawesilta löydetyt työkalut olisivat näiden denisovanihmisten valmistamia.

Trooppisilla alueilla DNA ei kuitenkaan tutkijoiden harmiksi selviä niin hyvin kuin hyisessä Siperiassa, joten mahdollisuudet geneettisten johtolankojen löytymiselle ovat hyvin vähäiset.

Tutkijat ovat kuitenkin varmoja, etteivät työkalut ole Homo sapiensin valmistamia.

– Ne ovat aivan liian vanhoja siihen, van den Bergh kommentoi.

Tuoreimmat aiheesta: Ulkomaat

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä