Ylioppilastutkintoa on uudistettu muutamaan otteeseen viimeisten vuosien aikana. Reaaliaineiden ylioppilaskoetta muokattiin edellisen kerran vuonna 2006, jolloin yleisestä reaalikokeesta luovuttiin ja siirryttiin niin kutsuttuun ainereaaliin.

Kokeen muutoksella haluttiin selkiyttää ylioppilastutkintoa ja lisätä reaaliaineiden painoarvoa.

Uudistus on kuitenkin tuonut mukanaan taktikointia ja keskittymistä entistä harvempiin aineisiin laajan yleissivistyksen rakentamisen sijaan, sanovat opettaja ja kirjailija Arno Kotro sekä ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtaja, professori Patrik Scheinin Yle Radio 1:n Ykkösaamussa.

Kotron ja Scheininin mukaan ylioppilaskirjoitukset ohjaavat lukiolaisten opiskelua, koska opiskelijat keskittyvät niihin aiheisiin, joita he aikovat suorittaa kirjoituksissa.

- Nyt kannustimet ovat vähän vinksahtaneet. Edellinen reaaliaineiden ylioppilaskokeen uudistus ei ollut kovinkaan hyvä, koska esimerkiksi terveystieto on syönyt yleissivistäviä aineita kuten historiaa ja uskontoa, Kotro sanoo. 

Ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtaja Patrik Scheinin on lukiolaisten yleissivistyksen rapautumisesta samoilla linjoilla. 

- Arvosanojen vaatimustaso ei ole vakioitu, mistä seuraa taktikointia sillä seurauksella, että esimerkiksi luonnontieteiden osaamistaso ei ole sellainen, mitä yliopistoissa kaivattaisiin. Lisäksi uudistusten jälkeen humanistisella puolella esimerkiksi saksan ja ranskan osaajien lukumäärä on laskenut, Scheinin sanoo.

Opetusalan ammattilaiset muistuttavat, että lukion perustehtävä on edelleen jakaa yleissivistystä, jota ylioppilaskirjoituksissa pitäisi mitata.

Filosofian opettaja Kotro suosisikin uudistusta edeltänyttä yleisreaalia nykyisen sijaan. Hänen mielestään ainereaali ja entistä suurempi valinnaisuus ovat saaneet aikaan sen, että opiskelijat urautuvat jo lukion alussa.

- Pikemminkin nykyisenlainen urautuminen pitäisi katkaista ja kääntää. Jos liian varhaisessa vaiheessa on liikaa valinnaisuutta, niin se aiheuttaa sen, että esimerkiksi pojat lukevat luonnontieteitä ja työt taas keskittyvät muun muassa terveystietoon. Sukupuolten urat siis eriytyvät jo varhaisessa vaiheessa, Kotro toteaa.

”Vallalla on teknofetisismiä”

Ylioppilastutkintoa ollaan taas päivittämässä. Opetusministeri Jukka Gustafssonin asettama työryhmä pohtii parhaillaan lukiokoulutuksen uudistamista ja tuntijakoa. Lisäksi ylioppilaskokeet on tarkoitus vaiheittain muuttaa sähköisiksi vuoteen 2019 mennessä.

Scheinin ja Kotro suhtautuvat tietotekniikkaan ylioppilaskokeissa varovaisen myönteisesti.

- Ihan käytännössä vastausten lukeminen ja siirtely paikasta toiseen on helpompaa sähköisesti. Tietotekniikan avulla on myös mahdollisuus aivan uudenlaisiin tehtäviin esimerkiksi kirjoitusten kielikokeissa, ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtaja Scheinin perustelee.

Arno Kotro on samaa mieltä, mutta hän varoittaa liiallisesta tietotekniikan ihannoinnista.

- Olen kuullut näkemyksiä, että reaalikokeessa pitäisi jatkossa olla netti auki, koska pian mitään ei tarvitsisi tietää, sillä kaikki löytyy netistä. Vallalla on teknofetisismiä, jossa tekniikan käyttö on itseisarvo, vaikka se on vain väline. Vaikka netti on oiva tiedonhaun kanava, elävä keskustelu ja ihmisten kohtaaminen ei kuitenkaan ole vanhanaikaista, Kotro muistuttaa.