Kotimaa |

Yllättävä juoma nousussa metropolien trendibaareissa – saisiko olla tilkka sherryä?

New Yorkin ja Lontoon trendikkäät baarimikot ovat innostuneet ikääntyneiden brittirouvien lempijuomasta, sherrystä. Viiniharrastaja uskoo saman innostuksen leviävän pian viini- ja ruokaharrastajien mukana Suomeen.

Video: Sherryharrastaja Kimmo Aho.
00:24
Video: Jaana Polamo / Yle

Sherryyn istuu sinnikkäästi leima ikääntyneiden brittirouvien juomana – todellisen harrastajan mukaan aivan turhaan.

Sherryihin tuottajajärjestön koulutuksessa Espanjassa perehtynyt jyväskyläläinen Kimmo Aho pitää viiniä edelläkävijöiden juomana. Hän ennustaa siitä todellista hittiä.

Kimmo Ahon sherrylaseja.
Kuva: Jaana Polamo / Yle

– Trendikkäät baarimikot Lontoossa ja New Yorkissa ovat jo löytäneet sherryn, koska jo pieni määrä aromaattista sherryä antaa oman vivahteensa juomasekoitukseen.

Ahon mukaan Yhdysvalloissa on jo pitkään järjestetty coctailkisoja, joissa on teemana sherry. Suomeen hän uskoo trendin rantauvan viiveellä, niin kuin yleensäkin. Aho ei siksi usko, että vielä ensi kesänä suomalaisilla terasseilla maisteltaisiin sherrycocktaileja.

– Jos on tottunut viineihin ja haluaa kokeilla vähän eksoottisempaa makuelämystä, kannattaa kokeilla sherryä. On aika todennäköistä, että ihmiset, jotka sherryn löytävät ensimmäisenä, ovat nuoria edelläkävijöitä, eikä mitään varttunutta väkeä.

Ääriolosuhteiden kasvi

Mielikuva tummasta ja makeasta juomasta on väärä, sillä harrastajan mukaan sherry on moniulotteinen. Vaalea sherry (fino, manzanilla) on kypsynyt hiivakuoren alla: kuori suojaa juomaa hapettumiselta ja sen vuoksi väri jää vaaleaksi.

Sherryn viljelymaata
Kuva: Kimmo Aho

Tummat sherryt puolestaan saavat altistua hapen vaikutuksille.

Sherryn tuoksu on voimakas ja aromaattinen, ja Aho epäilee, että jos ei pidä tuoksusta, ei pidä maustakaan.

Aholle sherrystä tekee mielenkiintoisen paitsi aromaattisuus myös sen pitkä, jopa 3000:n vuoden taakse ulottuva historia.

Juoma on vuosisatojen kuluessa muotoutunut sellaiseksi kuin se nyt on.

– Nykymuotoonsa sherry alkoi jalostua 1850-luvulta lähtien, jolloin sitä alettiin kestävyyden vuoksi väkevöimään.

Sherryköynnöksiä
Kuva: Kimmo Aho

Ahoa kiehtoo myös sherryköynnösten ainutlaatuiset kasvuolosuhteet: se kasvaa kuumassa ja kuivassa ilmastossa ja hyvin kalkkipitoisessa maassa.

– Rypäleet kasvavat äärirajoilla, koska niiden kasvukautena ei sada kovinkaan paljon.

Aho on todella vihkiytynyt harrastukseensa, sillä on hän on suorittanut kansainvälisen WSET-Diploma -tutkinnon, jonka suorittajien läpäisyprosentti on noin 30. Suomessa on vain muutamia sherrykouluttajia.

Jos muu viini ei sovi, sherry sopii

Myös viini- ja ruokaharrastajien Aho uskoo pian huomaavan sherryn mahdollisuudet. Hänen mielestään se sopii monenlaiselle aterialle – myös suomalaiseen ruokapöytään, koska varsinkin juhlapöydässä on usein tarjolla etikkaisia tai suolaisia kaloja.

Sherrytynnyreitä Lustaulla.

– Etikkaisen ruoan kanssa on vaikea löytää sopivaa viiniä, mutta sherry siihen sopii: se on rakenteeltaan niin persoonallista, ettei suolaisuus tai etikkaisuus haittaa.

Aho kannustaakin kokeilemaan sherryä erityisesti kalaruokien kanssa, ja se sopii myös sushille ja sashimille.

Espanjassa sherry on pienen alueen paikallinen viini, jota nautitaan erityisesti valkosipulissa paistettujan simpukoitten, mutta myös kaikenlaisten tapasten kanssa.

Kun maut kohtaavat, se hipoo täydellisyyttä.

– Kimmo Aho

Kaikkein tummimmat ja makeimmat sherryt käyvät jälkiruokaviiniksi.

Tumma, kuiva sherry puolestaan sopii "tyylikkäälle" liharuoalle: haudutetulle häränhännälle, jopa riistalle.

Vaalea sherry on Ahon mielestä parhaimmillaan suolaisten oliivien kanssa nautittuna.

– Kun maut kohtaavat, se hipoo täydellisyyttä.

Kimmo Ahoa haastatteli Sami Spåra.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä