- Näyttää siltä, että karppauksesta käytävässä keskustelussa kolisevat tyhjät tynnyrit. Ehkä kyse on siitä, että nykymedia etsii mieluusti tarinoihinsa ääripäitä. Toisaalta vilkas keskustelu on tehnyt käsitteen lähes kaikille tutuksi, Taloustutkimus Oy:n tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen sanoo.

Hän muistuttaa, että vain kahdeksan prosenttia vastaajista ei tiedä, mistä karppauksessa on kyse. Väestön valtaenemmistö eli 60 prosenttia vastaajista ei kuitenkaan pidä karppausta itselleen tarpeellisena.

Marginaali-ilmiöksi karppausta ei kuitenkaan voi tuomita. Sillä on selvästi kasvupotentiaalia. Suomalaisista 12 prosenttia on valmis harkitsemaan karppausta jossakin vaiheessa elämäänsä. Joskus karppausta kokeilleita, mutta myöhemmin vähähiilihydraattisesta ravinnosta luopuneita on 12 prosenttia kansalaisista. Suhteellisesti eniten karppaajia on Oulun seudulla, mikä todistaa, ettei kyse ole mistään Etelä-Suomen muotihömpötyksestä.

Puoluekentän vasen laita karppaa, keskusta ei

Innokkuus karppaukseen ei ole tuloista riippuvainen. Vähähiilihydraattista ravintoa käytetään melko tasaisesti kaikissa tuloryhmissä. Eniten karppaajia löytyy yli 70 000 euroa vuodessa ansaitsevissa ja vähiten 35 000–50 000 euroa vuodessa hankkivissa suomalaisissa.

Innokkaimmat karppaajat löytyvät vasemmistoliiton kannattajista. Heistä 10 prosenttia karppaa. Vähiten innostuneita ovat keskustan äänestäjät, joista vain yksi prosentti on valinnut ruokavaliokseen vähähiilihydraattisen vaihtoehdon.

Miehet ja naiset karppaavat lähes yhtä paljon. Ikä ei näytä juurikaan vaikuttavan päätökseen aloittaa karppaus. Alle 25-vuotiaat ovat niukasti innokkain ryhmä seitsemällä prosentillaan. Vähiten kiinnostuneita ovat yli 65-vuotiaat, joista vain kaksi prosenttia käyttää vähähiilihydraattista ruokaa.

Ajankohtaisen kakkosen Taloustutkimukselta tilaamaan tutkimukseen haastateltiin 1004 yli 15-vuotiasta suomalaista. Tutkimus toteutettiin 7.–10. marraskuuta. Virhemarginaali on 3 prosenttia puoleen tai toiseen.

A2 Teema: Ruokailta Areenassa